Valinnaisia opintoja

Buustia!

Syyskuun lopussa bongasin vinkkauksen mahdollisesta valinnaisesta opinnosta. Opinto on verkkokoulutus, jossa pohditaan hyvinvointia eri kannoilta; Fyysinen hyvinvointi, psyykkinen hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi.

Hyvinvointi on todella tärkeää oppimisenkin kannalta. Kyllä sen huomaa, jos unet ovat jääneet vähäiseksi tai ei ole muistanut syödä kunnolla. Silloin ei oikein jaksa keskittyä. Sama vaikutus, jos vaikka työkaveri on töksäyttänyt jotain, mikä jää kalvamaan mieltä. Silloinkaan ei oikein jaksa keskittyä. Ihminen on kokonaisuus ja ihmisen kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla on vaikutusta niin ihmiseen itseensä, kuin myös ihmisiin hänen ympärillä.

Verkkokoulutus lupailee konkreettisia menetelmiä tukea omaa, nuorten ja työyhteisön hyvinvointia, voimavaroja, aktiivista toimijuutta ja kykyä toimia muuttuvassa yhteiskunnassa. Kun on suorittanut osaamismerkit ja saanut Hyvinvoinnin buustaajan merkin, saa myös käyttöönsä buusteripankin. Buusteripankista löytää ideoita ja valmiita harjoituksia hyvinvoinnin tukemiseen myös jatkossakin.

Koulutuksen toteutus on mahdollista 1.10.-16.12. välisenä aikana. Aihe on hyvin mielenkiintoinen niin aloin heti tutustua koulutuksen sisältöön. Pienen tutustumiskierroksen jälkeen aloin perehtyä fyysisen hyvinvoinnin asioihin. Fysisen hyvinvoinnin merkissä tehdään kolme oppimistehtävää, joista saa vinkkejä fyysisen hyvinvoinnin herättelyyn ja ylläpitämiseen itseni ja nuorten kanssa. Tämän hyvinvoinnin kulmakivet ovat liikkuminen, tervellinen ruoka ja lepo. Näiden kolmen osatekijän tasapaino takaa fyysisen hyvinvoinnin.

1. Oppimistehtävä

Ensimmäisessä oppimistehtävässä tutustutaan kehon vireystilan ylläpitämiseen virtapiikkien avulla. Tehtävässä on viisi viedota, joissa eri tyyppisiä taukojumppia. Videoista neljä on toiminnallisempia ja todellisia virtapiikkejä. Banana banana meatball ja Don miquelin taukotanssi ovat ehdottomasti nuorten lemppareita. Vauhtia löytyi myös ilmakitarataukojumpasta. Vauhti ja hauska toteutus nappaa mukaansa liikkeeseen. Vaikka jokaiseen "muuviin" ei kerettykään, niin liikettä ja iloa tilassa riitti. Nämä olivat todellisisa virtapiikkejä.

Pidä breikki-videossa on toimintaa parin kanssa. Mukava toteutus. Tätä nimenomaista taukojumppaa en ole vielä kokeillut nuorten kanssa, mutta se toi mieleeni Jumppakissan taukojumpan. Jumppakissan mukana olemme vähän pitäneet taukoa työskentelystä. Netti on muutenkin pullollaan kaikenlaisia taukojumppavideoita ja ideoita. Niihin kannattaa tutustua ja mielestäni nämä toimii niin nuorempienkin kuin vanhempienkin kanssa. Joidenkin videoiden toteutuksessa vain näkyy lapsenmielisyys, mutta joskus sekin virittää ajatuksia työskennellä vähän erilaisella mielellä.

Minun ehdoton suosikki on kehoa avaava ja liikkuvuutta lisäävä harjoitus. Tämän harjoituksen jälkeen keho ja mieli avautui. Hetki rauhallisen musiikin ja liikeohjeistuksen parissa rentoutti sopivasti. Tämä voikin toimia parhaiten hyvinvoinnin tukijana työyhteisössä.

Liitän vielä videolinkit alle. Käy kokeilemassa näitä tai hae netistä uusia. Sielä niitä löytyy pilvin pimein.

2. Oppimistehtävä

Toisessa oppimistehtävässä pohdin oman ajankäytön hahmottamista osana fyysistä hyvinvoinnin kokonaisuutta. Tehtävänä oli täyttää ajankäyttökellotaulu mahdollisimman realistisesti (Mihin vuorokauden tunnit kuluvat tämän hetkisessä elämässäni?). Toinen kellotaulu täyttyi ihannekellotaulun mukaan (Miten haluaisin käyttää aikaani?).

Ajankäyttökellotauluni täyttyi nopeasti työstä, opiskelusta, lasten harrastekuskauksista ja tavallisista arjen askareista kuten lemmikkimme ulkoiluttamisesta, ruuanlaitosta ja siivoilusta sekä nukkumisesta. Aikaa itselle ei arjessa jää. Siispä ihannekellotaulusta löytyykin omaa aikaa, jolloin saa uppoutua piirtelemään tai lukemaan tai vain oleilemaan ilman mitään ihmeempää tekemistä.

Perusasiat (hyvä ravinto, riittävä liikunta ja hyvä uni) fyysisen hyvinvoinnin kolmiossa ovat kunnossa omassa elämässäni. Joskus vain kaipaa pientä rentoutumista ja irtiottoa arjesta... omaa aikaa. Mutta aikansa kaikella. Nyt elän "ruuhkavuosia", jolloin toimintaa ja organisointia riittää arjen pyörittämisessä. Tämäkin aika on joskus ohi.

3. Oppimistehtävä 

Kolmannessa oppimistehtävässä pohdin eri liikuntatyyppien tunnistamisen vaikutusta omaan toimintaani lasten ja nuorten parissa. 

Liikuntatyyppejä on seitsemän erilaista, mutta saman arvoista: kilpailija, uurastaja, elämysliikkuja, liikunnan tuottaja, liikunnan kolhima, terveyden korostaja ja liikunnan suurkuluttaja . Eri tyypit kuvastavat ihmisten suhtautumista liikuntaan ja mitä asioita he liikunnassa arvostavat ja millaiset asiat ja tilanteet saavat heidät innostumaan liikunnasta (lue tarkemmin liikuntatyyppien piirteistä lähteissä olevista linkeistä).

Minä edustan elämysliikkujaa. Liikun omaan tahtiin. Minua ei motivoi ulkoapäin asetetut tavoitteet tai ohjeet. Kuitenkin kuljen muutamassa ryhmäliikuntaryhmässä, koska niissä saan esteettisiä, ruummiillisia ja sosiaalisia kokemuksia. Nautin myös yksin liikkumisesta luonnossa. 

Liikuntatyyppien ja psykologisten perustarpeiden (osaaminen, vaikuttaminen, itsenäisyys ja kuuluvuuden tunne) ohjaavat motivaation syntyä liikunnassa ja liikkumisessä yleensä. Esimerkiksi osa oppilaista nauttiavt, kun pääsevät ohjaamaan jotain pientäkin toimintaa tunnilla. Hän on liikuntatyypiltään tuottja ja pääsee tyydyttämään osaamisen, vaikuttamisen ja itsenäisyyden perustarpeita. Toisaalta kilpailijat motivoituvat viesteistä, kilpailuista ja pelitilanteista. Liikunnan kolhima taas innostuu turvallisessa peinessä ryhmässä harjoittelemisesta.

Koska jokainen motivoituu erilaisista ratkaisuista, on tarjottava tunnilla monipuolisia virikkeitä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koskaan ei astuttaisi oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Aina ei voi tuntua hyvältä. Osallistuminen itselle epämieluisiin liikuntakokemuksiin on tärkeää myös itsetunnon ja inhimillisyyden kannalta. Se tuo tervettä tasapainoa ja joustavuutta. Liikuntatunti, jossa otetaan huomioon eri liikuntatyyppien vahvuudet, tekee oppitunneista kokemuksellisesti monipuolisia sekä kehittää ja innostaa liikunnalliseen elämän tapaan myös koulutaipaleen jälkeen. 

Lähteet:

Kari J. & Lähteenkorva S. Tunnetko liikuntatyyppisi? Koululiikuntaliitto. http://www.kll.fi/filebank/2419-Liikkujatyypit.pdf

Kari J. Liikuntatyypit -Tunnistatko oman liikkujatyyppisi? Neuvokas perhe. https://neuvokasperhe.fi/liikunta/liikkujatyypit-tunnistatko-oman-liikkujatyyppisi

Psyykkinen hyvinvointi pohjautuu rentoutumisen taitoon, itsetuntemukseen, omiin arvoihin ja niiden mukaan elämiseen sekä myönteisestä suhtautumisesta itseensä ja omaan elämään. Hetken pysähtyminen ja pohdinta siitä, mitä arvostaa omassa elämässään on tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta, mutta myös tulevana opettajana toimimisen kannalta. Jotta voi ohjata muita hyvinvoinnin polulla ja ymmärtää erilaisia valintoja, pitää tuntea omat arvot ja toimintamallit sekä hyväksyä ne osana omaa itseään.


Psyykkisen hyvinvoinnin merkin suorittamiseen suoritettiin kolme oppimistehtävää:

1. Psyykkistä hyvinvointia rentoutumalla ja itseensä tutustumalla

Rentoutumisharjoituksina tehtävänä oli katsoa ja toteuttaa Hyvän mielen metsäkävely ja Ankkurointiharjoitus. Hyvän mielen metsäkävely vei mielikuvamatkalle lumiseen luontoon. Lumi narisee jalkojen alla ja metsän äänet kantautuvat korviin. Välillä kävely melkein toi pelkoa, mutta pääasiassa se oli todella hyvän mielen metsäkävely. Ankkurointiharjoitus rentouttaa koko kehon ja mielen rauhallisen naisäänen saattelemana. Ääni suuntasi ajatuksen eri kehonosiin ja tuntemuksiin niissä. Todella rentouttava harjoitus. Kannattaa kokeilla!

Metsäretki ja ankkurointiharjoitus ovat loistavia pysähtymisharjoituksia. Tuntuu,että kaikilla ja kaikkialla on kiire ja pitää saada vain suoritettua. Nämä videot antaa luvan pysähtyä. Tätäkin pitää harjoitella, sillä kaikki eivät kykene niin vain pysähtyä... Alkaa hirinä ja kätinä. Siksi oppilaiden kanssa metsäretki toimi hieman paremmin, koska se antoi myös visuaalisia virikkeitä. Ankkurointiharjoitus sai oppilaat hirittämään ja harjoitukseen keskittyminen oli vaikeaa.

Tehtävän kolme muuta kohtaa harjoittaa itsetuntemusta. Päivän TOP-10, mielen tila ja unelmataulu ovat kaikki tehtäviä, joissa oman itsensä kuulostelua pohditaan eri kanteilta. Itsellekin vähän tekee tiukkaa kehitellä joissakin kohdin sanoja. Myös lapsilla ja nuorilla oli vaikeuksia keksiä oikeita sanoja. Sovelsin TOP-10 tehtävän niin, että oppilaat kirjoittivat tai piirsivät lapulle yhden iloa tuottaneen asian. Laput kerättiin ja tulostin nimettömät ilon aiheet valmiiksi pikkukuviksi. Nämä kuvat aseteltiin "mustan murheen" ympärille keskustellen iloa tuottavista asioista. Moni huomasi keskustelussa, että toisten kirjoittamat asiat ovat myös oman elämän iloja. Lopuksi todettiin, että murheet kuuluvat elämään, mutta ne eivät saa antaa valtaa. Jokaisen elämässä on jotain pientä tai suurta, mikä tuottaa iloa ja ne kantavat eteenpäin.

Toteutin harjoituksen alkuopetuksen oppilaiden kanssa, mutta näkisin, että samankaltainen harjoitus toimisi myös vanhempien lasten ja nuorten kanssa. Ilojen hoksaaminen on kuitenkin tärkeää jokaisen hyvinvoinnissa.

2. Omien arvojen tunnistaminen

Viisi arvoa valikoitui helposti pitkästä arvojen listasta. Arvostan läheisyyttä, rehellisyyttä, terveyttä, vuorovaikutteisuutta ja hiljentymistä/rauhoittumista.

• Läheisyys omassa arjessa onpieniä tekoja; haleja, lähekkäin oloa, yhteisiä hetkiä perheen kanssa. Ne hetket tuovat iloa arkeen. 
• Rehellisyys kannattaa aina. Uskon, että toimimalla/puhumalla rehellisesti, kaikki asiat luonnistuvat. Tätä periaatetta olen yrittänyt opettaa myös omille lapsilleni ja lapsille töissäkin. Ihminen ei aina voi toimia oikein, mutta kaikesta on voitava puhua rehellisesti. 
• Vuorovaikutuksellisuus eli keskusteluntaito on tärkeää; kuuntele, vastaa, ole läsnä toiselle, pysähdy hetkeksi. Nämä ohjeet voivat joskus tuntua mahdottomilta arjen kiireen keskellä, mutta niitä ne eivät ole. 
• Kiireen vuoksi hiljentyminen/rauhoittuminen ovat tärkeitä "akun lataamisen" arvoja. Joka päivä pienikin hetki ilman tarpeetonta hälyä ja virikkeitä virkistää kummasti mieltä. 
• Terveys on kuitenkin ehkä kaikista tärkein arvo. Elämä ja elämässä totutut rutiininomaiset toiminnot ovat haavoittuvaisia. Terveydestä täytyy osata olla onnellinen. 

3. Konkretisoi kortein

Viimeinen psyykkisen hyvinvoinnin tehtävä oli tehdä korttisarja. Erilaisten korttisarjojen avulla on helppo käsitellä ja sanallistaa tunnetiloja, vahvuuksia, toiveita ja erilaisia tilanteita sekä paljon muuta, joka vaikuttaa meidän psyykkiseen hyvinvointiin.

Valmistin korttisarjan murheiden tai turhautumisen käsittelyyn tai niistä ylipääsemiseen. Vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja niiden käsittely on tärkeää psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Toiset huojentavat taakkaansa kovilla urheilusuorituksilla, toisille purkukeino voi olla vaikka rukous tai jokin luova toiminta kuten maalaaminen tai tanssiminen. Huoli pois -korttisarjassa tutkiskellaan itseä ja omia keinoja selviytyä hankalista asioista ja annetaan ehkä uusiakin keinoja murheiden voittamiseen.

Huoli pois

Sosiaalisessa hyvinvoinnissa tärkeää on tunne kuulumisesta sekä hyväksytyksi ja arvostetuksi tulemisesta osana yhteisöä. Kun oppii tunnistamaan omia ja muiden vahvuuksia, voi kiinnittyä paremmin osaksi yhteisöä. Sosiaalinen hyvinvointi on tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Sujuva vuorovaikutus, positiivinen suhtautuminen erilaisiin ihmisiin ja heidän tapaansa toimia sekä yhteistyö ja tuki tukevat hyvinvoivaa työyhteisöä.

Sosiaalisen hyvinvoinnin osaan kuuluu kolme oppimistehtävää, joissa pohditaan eri tavoin omaa ja yhteisön sosiaalista hyvinvointia.

1. Vipinää vuorovaikutukseen

Vipinää vuorovaikutukseen tehtävään kuului erilaisia tehtäviä suoritettavaksi työyhteisössä. Nämä toimet vaikuttavat myös positiivisesti työyhteisön ilmapiiriin ja sitä kautta myös koko työyhteisön hyvinvointiin. Kehu kaveria tehtävässä kehuttiin kaveria. Työkaverille sanottiin jotain kivaa ja tsemppaavaa. Lasten ja nuorten kanssa kehut ja positiiviset palautteet tulevat hyvinkin luontevasti. Nyt kun näitä sanoja piti jakaa aikuisille, asiaan pitikin kiinnittää enemmän huomiota. Kehupäivän jälkeen on kiinnittänytkin enemmän huomiota siihen, että heittääkin jotakin kivaa myös jatkossa työkavereille. Se piristää myös itseä työarjen tohinassa.

Kohtaa ja kuuntele sekä kuuntele aktiivisesti tehtävissä pysähdyttiin työkaverin kanssa lounaalle ja oltiin läsnä siinä tilanteessa. Kuuntelutehtävät ovatkin helppoja minulle. Olen kuuntelijatyyppi. Annan mielelläni toisten kertoa juttujaan ja kuuntelen ja eläydyn joskus liikaakin kerrontaan. Keskustelussa ja oleellinen osa vuorovaikutusta on eleet ja ilmeet, joita tarkkailen ja luen jatkuvasti ihmisten kertoessa juttujaan. Jos keskustelun visuaalinen puoli puuttuu, en jaksa keskittyä siihen. Minua on sanottukin huonoksi puhelinkeskustelijaksi. Niinpä, puhelimen välityksellä ei voi oikeasti pysähtyä hetkeen. Silloin alan hyvin helposti puuhailemaan muuta ja niinpä keskittyminen itse keskusteluun on mahdotonta.

Vahvuudet esiin tehtävässä etsittiin omia vahvuuksia pyytämällä viisi vahvuutta joltakin, joka tuntee minut. Työkaveriltani sain listan minuun liittyviä vahvuuksia: tehokas, ahkera, järjestelmällinen, organisoiva ja työteliäs. Sanalistan mukaan olen melkoinen tehopakkaus😏 Tunnistan kyllä sanoista itseni. Minusta on luonnollista toimia silloin kun on sen aika. Juupastelu ei ole minun juttuni ja alan mieluusti järjestelemään asioita, jotta niissä päästään eteen päin. Tehokkuus on kyllä vahvuus, mutta joskus voisi löytää tekemiseen rentoutta. Tehtävänä oli myös miettiä vahvuuksia, joissa voisin kehittyä... Eli rentous olisi yksi vahvuuksista, jossa haluaisin kehittyä. Listaan voisi liittää itsevarmuuden ja kunnianhimon, sopivan kokoisina palasina. Ehkä joskus voisi unohtaa tuumailut "No, minä vain tässä työtäni tein..." ja ottaa kunnia vastaan rintarottingilla niin kuin ansaitsee.

Omien vahvuuksien ja toimintatapojen tunteminen auttaa työyhteisössä myös ymmärtämään muiden toimintaa sekä löytämään muiden vahvuudet. Toisten kunnioittaminen ja huomioiminen heidän omista vahvuuksistaan käsin rakentaa työyhteisön hyvinvointia.

2. Mitä tulee sisään, kun astut huoneeseen?

Tehtävässä tehtiin enneagrammi, persoonallisuustesti. Testi on avain itsetuntemukseen sekä muiden ymmärtämiseen. Testin tuloksen kautta mietin mitä vahvuuksia ja heikkouksia tuon mukanani tilanteisiin ja miten välitän tunnetilojani muille.

Enneagrammin mukaan olen "avulias huoltaja". Testin mukaan "avuliaat huoltajat" ovat avuliaita ja huomaavaisia ja pitävät puuhailusta muiden ihmisten hyväksi. He ovat myös empaattisia ja kuuntelevat mielellään mitä muilla on sanottavana. Parhaimmillaan he ovat huomaavaisia, lämminsydämisiä ja ihmisrakkaita. He kannustavat ja rohkaisevat. Avuliailla huoltajilla on tarve miellyttää muita, siksi puuhailu toisten hyväksi ja toisten miellyttäminen voivat mennä yli. Huonommillaan he ovat tunkeilevia, uhrautuvia ja manipuloivia. He heittäytyvät marttyyreiksi, jos kokevat, ettei heidän tekemisiään arvosteta tarpeeksi.

Tunnistan osaksi itseni "avuliaana huoltajana". Kannustava ja rohkaiseva ote on jo työnikin kautta tärkeää. Monet lapset ja nuoret kaipaavat juuri rohkaisua. Kaikenlainen tuki ja kannustus on tarpeen. Olen empaattinen ja kuuntelen mieluusti muita. Huonoista puolista tunnistan itsessäni uhrautujan vikaa. Joskus teen liikaakin ja, kun pääsen istahtamaan ja siinä hetkessä joku mainitsee jonkin tehtävän olevan kesken, niin jopa minä pomppaan takaisin puuhailemaan... Enpä minä tarvi kahvitaukoa...

Avuliaista huoltajista sanotaan myös, että he ovat hengenluojia, yhteyshenkilöitä ja luonnostaan hauskoja ja hyviä seuralaisia. Näitä piirteitä huomaan vähemmän itsestäni. Pidän omasta rauhasta ja hiljaisuudesta. En nauti ihmispaljoudesta tai huomionkeskipisteenä olemisesta. Annan mieluusti tilaa muille, vaikka tarjoan apua ja tukea mielelläni. Toisten mielipiteet ja tunteet ovat luontevaa ottaa huomioon. Näistä piirteistä näkyykin enneagrammin toinen tyyppini: "sopeutuva rauhanrakentaja".

3. Yhteisön vahvuudet

Tehtävässä kerron kolmen kuvan kautta yhteisön vahvuuksien merkitystä omassa arjessa. Kuvien teemat olivat: unelmatyöyhteisö, työyhteisön sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutus niihin nuoriin, joiden kanssa työskentelet sekä konkreettisia toimia unelmatyöyhteisön eteen yhdessä työtovereiden ja nuorten kanssa.

Unelma työyhteisössä jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli. Yhdessä eri työroolien kautta muodostetaan yhteinen kokonaisuus. Jokainen tekee omaa työtään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä jokaista ja jokaisen työpanosta arvostetaan työnimikkeestä huolimatta. Opettajana työyhteisön yhteisten tavoitteiden eteen työskentely on erittäin tärkeää niin opiskelijoiden opintopolun turvaamiseksi kuin myös työyhteisön hyvinvoinnin takaamiseksi.


Työyhteisön sosiaalinen hyvinvointi tarttuu koko yhteisöön. Hyvällä yhteishengellä luodaan hyvä, viihtyisä ja turvallinen paikka oppimiselle. Jokainen saa olla mitä on. Erilaisuudessa on voimaa.



Miten hyvinvoivaa työyhteisöä voidaan sitten rakentaa?

• Tukemalla toinen toista. 
• Huomioimalla toisten hyvät ja vahvat puolet.
• Tuomalla myös omat vahvuudet esiin yhteistentavoitteiden saavuttamiseksi.
• Jokaisen on kuunneltava toinen toistaan sekä tarpeentullen joustettava omista ajatuksistaan.