Monikulttuurisuus
Monikulttuurisuus terminä viittaa kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Monikulttuurinen yhteiskunta sisältää siis useita kulttuurisesti ja uskonnollisesti toisistaan eriäviä ryhmiä, jotka jakavat yhteiset julkiset tilat.
Maahanmuuton kautta Suomikin muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi maaksi. Syystä tai toisesta maahan muuttaneet eri kulttuuritaustaiset ihmiset joutuvat usein sopeutumaan ja opettelemaan valtaväestön kultuuriin, koska kulttuurien normisto näkyy kaikessa elämässä ja elämänrytmissä. Se näkyy julkisissa palveluissa käytetyssä kielessä, yleisissä juhla- ja vapaapäivissä, koulujen opetussuunnitelmissa, lainsäädännössä,... Suomi toimii kristillisen kalenterin mukaan, joten meille on itsestään selvyys, että lomat ja vapaapäivät pohjautuvat kristillisten juhlapäivien viettoon. Muiden uskontokuntien jäsenet joutuvat sopeutumaan tähän rytmiin ja järjestelemään omat juhlapäivänsä kristillisen kalenterin ohessa.
Miten sitten monikulttuurisuus näkyy opettajan työssä tai oppilaitoksissa yleensä? Opetusharjoittelupaikassani, Rovalassa toteutetaan maahanmuuttajakoulutusta, jossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria sekä työelämätaitoja. Koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on toimiva peruskielitaito. Kielitaidon tason määrittää eurooppalainen viitekehys. Kursseja on tarjolla luku- ja kirjoitustaidottomista opinnoissa edistyneimpiin. Opinnot tehdään oman opiskelusuunnitelman mukaisesti. Tukea aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään verkostoitumisen kehittämiseen on ollut tarjolla esimerkiksi Kotoverkko -hankkeessa vuosina 2013-2014.
Rovalan Setlementti ry ylläpitää myös MoniNet:iä, joka on monikulttuurikeskus Rovaniemellä. Toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. MoniNet tarjoaa erilaista toimintaa, koulutusta ja ennen kaikkea tukea ja paikan, jonne voi olla yhteyksissä, jos jotain kysyttävää tulee. MoniNetissä löytyy esimerkiksi 2013 loppuneen Verso-hankkeen tuotos: Materiaalipaketti maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaukseen. Sen kautta luotiin myös uusia verkostoja kolmannen sektorin toimijoihin ja yrittäjiin.
Monikulttuurisuus näkyy oppilaitoksen arjessa mm. yhteistentilojen puitteissa sekä yhteisissä tapahtumissa ja juhlissa. Uusia maahanmuuttajaryhmiä aloitteli opintojaan tammikuun ensimmäisellä viikollakin. Heitä kierrätettiin oppilaitoksen tiloissa ja esiteltiin paikkoja. Oppilaitoksessa näkee myös eri kulttuurien käytäntöjä ja niiden sulauttamista suomalaiseen kulttuuriin. Miesten polvistuminen matoille käytävän rauhallisemmassa kohdassa kuuluu asiaan. Opetusryhmät tekevät oppilaitoksen sisällä yhteistyötä, esimerkiksi koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväohjaajatoiminnan opiskelijat ovat opastaneet maahanmuuttajaryhmiä tehtävissä ja he ovat myös toteuttaneet yhdessä vanhuspuolen toimintaa.
Aiempaa omakohtaista kokemusta maahanmuuttajien kanssa toimimisesta on vuosien takaa. Olen työskennellyt valmistavassa opetuksessa, jossa ryhmä maahanmuuttajalapsia opiskeli suomen kieltä ja kulttuuria sekä muita perusopetuksen oppiaineita. Valmistava opetus kestää yhden lukuvuoden ja osan opiskeltavien oppiaineiden (ku, mu ja li) opetus oli integroitu vastaavan ikäluokan opetusryhmään. Oppilaille järjestettiin myös oman äidinkielensä opetusta. Lukuvuoden aikana toteutettiin useita erilaisia tapahtumia, joissa myös maahanmuuttajaoppilaat perheineen saivat mahdollisuuden kertoa omasta kulttuuristaan ja kielestään. Yhdessä tapahtumassa oppilaat pääsivät valmistamaan eri maan ruokia.
Koska järjestelmät eivät voi ottaa huomioon erilaisten kulttuurien piirteitä, opettajan kulttuurituntemus voi olla maahanmuuttajille valonpilkahdus. Pienikin joustaminen heille tärkeissä kulttuurillisissa asioissa on valtava kädenojennus. Vaikka on tarkoitus, että Suomeen tulleet oppisivat suomen kielen ja kulttuurin, heidän ei silti tarvitse unohtaa omaa kiletään ja kulttuuriaan. Siksi myös asioiden opettaminen toisin päin voi motivoida maahanmuuttaneita lapsia ja aikuisia oppimisessaan.
Kansainvälisyys määritellään eri yhteiskunnan tasoilla ilmeneväksi kansojen välistä yhteistyötä edistäväksi toiminnaksi. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja elämäntavoista. Globalisoituva maailma vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja kansallisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja opintojen laadun takaamiseski kansainvälinen yhteistyö on välttämättömyys.Miten sitten monikulttuurisuus näkyy opettajan työssä tai oppilaitoksissa yleensä? Opetusharjoittelupaikassani, Rovalassa toteutetaan maahanmuuttajakoulutusta, jossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria sekä työelämätaitoja. Koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on toimiva peruskielitaito. Kielitaidon tason määrittää eurooppalainen viitekehys. Kursseja on tarjolla luku- ja kirjoitustaidottomista opinnoissa edistyneimpiin. Opinnot tehdään oman opiskelusuunnitelman mukaisesti. Tukea aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään verkostoitumisen kehittämiseen on ollut tarjolla esimerkiksi Kotoverkko -hankkeessa vuosina 2013-2014.
Rovalan Setlementti ry ylläpitää myös MoniNet:iä, joka on monikulttuurikeskus Rovaniemellä. Toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. MoniNet tarjoaa erilaista toimintaa, koulutusta ja ennen kaikkea tukea ja paikan, jonne voi olla yhteyksissä, jos jotain kysyttävää tulee. MoniNetissä löytyy esimerkiksi 2013 loppuneen Verso-hankkeen tuotos: Materiaalipaketti maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaukseen. Sen kautta luotiin myös uusia verkostoja kolmannen sektorin toimijoihin ja yrittäjiin.
Monikulttuurisuus näkyy oppilaitoksen arjessa mm. yhteistentilojen puitteissa sekä yhteisissä tapahtumissa ja juhlissa. Uusia maahanmuuttajaryhmiä aloitteli opintojaan tammikuun ensimmäisellä viikollakin. Heitä kierrätettiin oppilaitoksen tiloissa ja esiteltiin paikkoja. Oppilaitoksessa näkee myös eri kulttuurien käytäntöjä ja niiden sulauttamista suomalaiseen kulttuuriin. Miesten polvistuminen matoille käytävän rauhallisemmassa kohdassa kuuluu asiaan. Opetusryhmät tekevät oppilaitoksen sisällä yhteistyötä, esimerkiksi koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväohjaajatoiminnan opiskelijat ovat opastaneet maahanmuuttajaryhmiä tehtävissä ja he ovat myös toteuttaneet yhdessä vanhuspuolen toimintaa.
Aiempaa omakohtaista kokemusta maahanmuuttajien kanssa toimimisesta on vuosien takaa. Olen työskennellyt valmistavassa opetuksessa, jossa ryhmä maahanmuuttajalapsia opiskeli suomen kieltä ja kulttuuria sekä muita perusopetuksen oppiaineita. Valmistava opetus kestää yhden lukuvuoden ja osan opiskeltavien oppiaineiden (ku, mu ja li) opetus oli integroitu vastaavan ikäluokan opetusryhmään. Oppilaille järjestettiin myös oman äidinkielensä opetusta. Lukuvuoden aikana toteutettiin useita erilaisia tapahtumia, joissa myös maahanmuuttajaoppilaat perheineen saivat mahdollisuuden kertoa omasta kulttuuristaan ja kielestään. Yhdessä tapahtumassa oppilaat pääsivät valmistamaan eri maan ruokia.
Koska järjestelmät eivät voi ottaa huomioon erilaisten kulttuurien piirteitä, opettajan kulttuurituntemus voi olla maahanmuuttajille valonpilkahdus. Pienikin joustaminen heille tärkeissä kulttuurillisissa asioissa on valtava kädenojennus. Vaikka on tarkoitus, että Suomeen tulleet oppisivat suomen kielen ja kulttuurin, heidän ei silti tarvitse unohtaa omaa kiletään ja kulttuuriaan. Siksi myös asioiden opettaminen toisin päin voi motivoida maahanmuuttaneita lapsia ja aikuisia oppimisessaan.
Kansainvälisyys
Kansainvälisyyttä ja kansainvälistä toimintaa voisi tarkastella neljässä portaassa. Ensimmäisellä portaalla kansainvälisyyskasvatus on yksilötason ajattelun muutosta. Tavoitteena asenneilmapiiri, joka on arvosta toisia ihmisiä kohtaan sekä suvaitsevuus. Tähän voidaan päästä esimerkiksi globaalikasvatuksella, ihmisoikeuksiin ja vieraisiin kulttuureihin tutustumalla sekä kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla. Toinen askel tuo kansainvälisyyden omaan kotiin tai kouluun. Kotikansainvälisyys on kansainvälisyyttä lähiympäristössä. Sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi kansainvälisyysteemaviikolla, työpajoilla, virtuaalisella kanssakäymisellä muiden maiden kansalaisten kanssa, vaihto-oppilaiden tai vaihto-opettajien esityksillä ja majoittamisella vaikka omaan kotiin sekä käyttämällä vieraita kieliä. Kolmannen tason kansainvälisyys on kansallista ja seudullista. Tässä hyödynnyteään kansaivälistä erityisosaamista Suomessa. Yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja järjestöt, seurakunta ja eri maiden lähetystöt tarjoavat hyvän osaamisen kansainvälisyyskasvatukseen omilta näkökulmiltaan. Myös hanketoiminta on osa kansallista ja seudullista kansaivälisyys toimintaa. Neljäs porras on kansainvälistä liikkuvuutta. Tällä tasolla kansainvälisyys on matkaamista muihin maihin. Näitä mahdollisuuksia tarjoutuu mm. kansainvälisissä hankkeissa opisekelijavaihtoina tai opettajavaihtoina. Myös ystävyyskouluvierailut lisäävät kansainvälistä liikkuvuutta.
Kansainvälisiin verkostoihin hakeutuminen on opettajuuden kehittymiselle tärkeää. Erasmus+ hankkeessa on tehty valmis verkosto eurooppalaiseen yhteistyöhön; "kansainvälistymisen verkkotyökalu opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle.” (eTwinning mainos) Se soveltuu kaikkiin koulumuotoihin ja sen kautta voi löytää helposti kollegoita yhteistyöprojekteihin vaikka verkonvälityksellä. Oppilaille eTwinning tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen, kotikansainvälistymiseen, yhteydenpitoon ja tiedonrakentamiseen toisen maan saman ikäisten oppilaiden kanssa. Digitaalisista työkaluista, vieraista kielistä ja kulttuureista rakentuu luonnollisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työssäni olen päässyt osallistumaan kansainväliseen Comenius-projektiin. Viiden eri maan kesken tehtiin tiivistä yhteistyötä tutkien eri teemoja (esim. Mitä vesi merkitsee asuinalueellamme tai vuodenajan vaihtelut). Saimme koulullemme kansainvälistä tuulahdusta opettajavieraista ja muutamista oppilasvieraista. Koulultamme lähti myös vuorollaan opettajia tutustumaan eri maiden koulunkäyntiin sekä viemään koulumme tuotoksia ja terveisiä muille jaettavaksi. Nykyisinkin eri koulutuksen asteille on tarjolla useita mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Ammattilliselle koulutukselle/korkeakoulutukselle on tarjolla mm. Erasmus+ ohjelma, jonka tarkoituksena on kohentaa koulutuksien kansaivälistymistä ja laatua. E+ ohjelma on vaihto- ja yhteistyöohjelma. Ohjelman kautta on mahdollisuus hakeutua vaihto-opiskelijaksi tai työharjoitteluun, myös opettajavaihdot ovat mahdollisia. Opiskelijavaihdot tuovat opettajille velvoitteita toteuttaa opintokokonaisuuksia myös englanniksi. Kansainvälinen yhteistyö tuokin vaatimuksen englannin kielen taitoon ja etenkin rohkeutta käyttää sitä.
Lähteet:
eTwinning.
Filosofia.fi. Monikulttuurisuus.
Kotikansainvälisyys. Kansainvälisyyttä kaikille. Opetushallitus.
Opetushallitus. Ohjelmat.
Polkka. Perusopetuksen ja lukio opetuksen kansainvälisyys.
Rovala-opisto. Rovalan Setlementti ry.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti