"Voidakseen kohdata erilaisten oppijoidensa yksilöllisyyden ammatillinen opettaja itse tarvitsee näkemyksellisyyttä; ei pelkästään yksilöllisyydestä ja erilaisuudesta, vaan myös ammatillisesta osaamisesta, työelämästä ja laajemmin maailmasta, josta oppija yrittää paikkaansa löytää sekä siitä, mitä ja millä tavoin tulisi oppia selvitäkseen tässä maailmassa."(Honkanen, Kaikkonen & Kotila 2008, 12.)
Ammatillisen koulutuksen tavoitteissa korostuu voimakkaasti yksilöllisten oppimispolkujen rakentaminen. Tämä mahdollistaa hyvin erilaisten oppijoiden kouluttautumisen toisella asteella. Ammatillinen koulutus kehittyy kokoajan ja samalla yksilöllisyyden sekä erityistarpeiden huomioimisen tarve kasvaa. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia tasavertaistettiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopetus toteutetaan pääsääntöisesti integraatioperiaatteen mukaan, mutta toki ammatillisia erityisoppilaitoksiakin on. Heillä on oma erityistehtävänsä vaikeimmin vammaisten kouluttajana.
Jokaiselle turvataan ammatillinen koulutus. Etenkin ne nuoret, joiden erityisen tuen tarve liittyy oppimisympäristöihin, opetusmenetelmiin, tavoitteisiin tai arviointiin hakeutuvat lukion sijaan mieluummin ammatilliseen koulutukseen. Erityisopiskelijoille on mahdollista suorittaa tutkinto lähes kaikilta aloilta, poikkeuksia lukuunottamatta: lennonjohdon ja pelastusalan perustutkinnoissa ei järjestetä erityisopetusta sekä sosiaali- ja terveysalan tutkinto on suoritettava opetussuunnitelman perusteiden mukaan ilman mukautuksia, jotta työ lähihoitajana on luvanvaraista.
Esteettömyys
Yksilöllistä opinpolkua voidaan tarkastella pedagogisen, sosiaalisen ja psyykkisen esteettömyyden termeillä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Siksi oppilaitoksissa on tarjolla erityisopetusta ja opinto-ohjausta. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa opintopolun jokaisessa vaiheessa ja erityisopetus tukee ja edistää erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opinnoissa edistymistä ja valmistumista ammattiin. Tämä on yksi keino pedagogiseen esteettömyyteen opinnoissa. Se tarkoittaa mahdollisuutta oppia ja opiskella yksilöllisten kykyjensä mukaan. Opettajan kannalta se tarkoittaa, että opetus on suunniteltava ja toteutettava niin että, ryhmässäkin voi opiskella yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Erilaisten opetusmenetelmien, opetusjärjestelyjen, tukitoimien ja ennen kaikkea ohjauksen keinoin opettaja pyrkii toteuttamaan pedagogista esteettömyyttä. Opettajan on kiinnitettävä huomio myös vuorovaikutukseen oppimistilanteissa. Opiskelijoiden erilaiset kommunikointitavat, häiritsevien ympäristötekijöiden poisto, läsnäoloon keskittyminen, oman ilmaisun muokkaaminen tilanteeseen sopivaksi ja viestin perille menon varmistaminen tukee vuorovaikutusta ja onnistunutta oppimistapahtumaa. Vertaisvuorovaikutuksen vaikutus oppimiseen on myös merkittävä. Positiivinen sosiaalinen ilmapiiri motivoi ja sitouttaa ryhmän toimintaan ja opintoihin. Ryhmäytyminen ja yleinen turvallisuuden tunne on siten tärkeää. Opettajana voi kiinnittää huomiota enemmän vertaistuen ja osallisuuden lisäämiseen opinnoissa.
Sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa sitä, että oppilaitoksessa jokainen opiskelija voi tuntea kuuluvansa oppilaitosyhteisöön ja osallistua oppilaitoksen sosiaaliseen toimintaan. Oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta tuetaan erilaisilla juhlilla, toiminnalla ja tavallisen arjen jakamisella. Sosiaaliseen esteettömyyteen kuuluu erottamattomana osana asenteellinen esteettömyys. Aidot kohtaamiset ja opiskelijoista välittävä ilmapiiri, opiskelijoiden erilaisista lähtökohdista riippumatta, luo asenteellista esteettömyyttä. Esimerkiksi erilaisissa toiminnoissa ja juhlissa voidaan huomioida erilaiset kulttuurit. Sosiaalisen esteettömyyden tavoite on siis, että opiskelijat voivat opiskella tasa-vertaisesti ja kokea olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi.
Psyykkinen esteettömyys on mielen hyvinvointia. Se antaa voimavaroja oppimiseen ja kehittymiseen. Sosiaalisen esteettömyyden periaatteet toimivat osaltaan psyykkisen esteettömyyden edellytyksinä. Opiskeluiden aloitus on monelle suuri elämänmuutos ja sosiaaliset verkot ovat tällöin tarvittu tukiverkko. Toki oppilaitos tarjoaa myös opiskeluhuollon palveluita psyykkisen esteettömyyden tueksi.
Opiskelijahuolto
Opiskelijahuolto on monialainen yhteistyötiimi, jonka tarkoituksena on turvata jokaisen opiskelijan turvallinen oppimisenpolku. Jokainen oppilaitos on velvoitettu huolehtimaan opiskeluhyvinvoinnista yhteistyössä alaikäisten oppijoiden huoltajien ja alueellisten toimijoiden kanssa. Tämä velvoite koskee koko henkilökuntaa.Opiskeluhuollon tavoitteena on turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö, edistää ja ylläpitää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Toiminnan lähtökohtana on jokaisen oppijan ainutkertaisuus, arvokkuus ja tasa-arvoisuus kaikkien kanssa. Hyvinvoinnista huolehtiminen on suunnitelmallista ja se painottuu ennaltaehkäisevään työhön. Hyvinvointia ja oppimista kuormittaviin tekijöihin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhain.
Oppilaitokset voivat toteuttaa opiskeluhuoltoa yhteisöllisesti ja yksilökohtaisesti. Oppilaitoksen yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja kehittää yhteisöllisiä ja ennaltaehkäiseviä opiskelijahuollon palveluja. Yksilökohtaisessa opiskelijahuollossa toimii terveydenhuolto, kuraattori ja psykologi sekä monialainen asiantuntijaryhmä. Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittäminen käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Redu - Luovi
Syyslukukaudella 2018 pääsin tutustumiskäynneille kahteen paikalliseen toisen asteen oppilaitokseen, jotka tarjoavat erityisen tuen koulutusmahdollisuuksia. Aluksi oli selviteltävä mitä ja millaisia koulutuksia olisi tarjolla. Ammatillisessa koulutuksessa voi saada erityistä tukea, jos opiskelijalla on tarve oppimisvaikeuksien, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi piskäaikaiseen ja säännölliseen tukeen. Tarvittavat tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä mahdollisten kuntoutustahojen kanssa sekä kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS). Opinnoissaan laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea tarvitsevat voivat hakea vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Opetus voidaan järjestää ammatillisissa erityisoppilaitoksissa tai erityisryhmissä yleisessä ammattioppilaitoksessa. Kyseistä koulutusta järjestetään erityisenä tukena järjestettävänä ammatillisena perusopintoina, ammatilliseen koulutukseen valmentavana koulutuksena (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena (TELMA).
VALMA-koulutus on ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. Se antaa valmiuksia hakea ammatilliseen koulutukseen ja vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto. Koulutus on 60 osaamispisteen laajuinen ja se mahdollistaa mm. tiedonhankinnantaitojen parantamisen, kielitaidon kehittämisen, eri aloihin tutustumisen, opiskelu- ja elämäntaitojen kehittämisen, työelämään tutustumisen sekä jatko-opintomahdollisuuksiin tutustumisen. Koulutus perustuu kuitenkin henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan, jossa tarkennetaan mitä opiskellaan ja miten.
TELMA-koulutus on työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Koulutus antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tuekea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista ohjausta ja opetusta. Tavoitteena on mahdollisimmat hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, kotona, työssä ja yhteiskunnassa. Koulutuksesta ei siis voi valmistua ammattiin. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä, jotka koostuvat ammatillisen toimintakyvyn vahvistamisesta, opiskeluvalmiuksien vahvistamisesta ja työelämään valmentautumisesta. Koulutuksen sisältö tarkentuu jokaiselle henkilökohtaisesti laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa, jonka suunnitteluun opiskelija osallistuu aktiivisesti. Opiskelu etenee siis opiskelijan yksilöllisten valintojen ja vahvuuksien mukaan. Opintojen arviointi tapahtuu opiskelijan ja opettajan yhteistyönä. Edistymistä peilataan asetettuihin tavoitteisiin.
Koska tuleva opiskelija tarvitsee erityistä tukea vammaisuutensa sekä laaja-alaisten oppimisvaikeuksiensa vuoksi, päädyimme moniammatillisessa työryhmässä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen.
Luovi on ammatillinen erityisoppilaitos. Luovissa järjestetään ammatillisia perustutkintoja, VALMA-koulutusta sekä TELMA-koulutusta. Luovin toiminnan perusajatus kiteytyy virkkeessä: "Oma väylä työhön ja hyvään elämään." Oppilaitoksen joka päiväistä toimintaa ohjaavat luovin arvot: luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Arvot olivat oppilaitoksen käytävän seinällä näkyvällä paikalla julisteena. Luovi on kirjannut myös oman tulevaisuuden tavoitetilan, vision: "Paras paikka monenlaisten osaajien maailmassa." Viso pitää sisällään työelämän kanssa yhteistyössä kehittelemiä uudenlaisia oppimisen malleja. Niiden kautta pyritään jokaiselle löytämään oma paikka työelämässä. Toiminnan kautta Luovi rakentaa maailmasta suvaitsevampaa ja sallivampaa, monenlaisten osaajien maailmaa.
Oheinen Luovin video esittelee työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.
VALMA-koulutus on ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. Se antaa valmiuksia hakea ammatilliseen koulutukseen ja vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto. Koulutus on 60 osaamispisteen laajuinen ja se mahdollistaa mm. tiedonhankinnantaitojen parantamisen, kielitaidon kehittämisen, eri aloihin tutustumisen, opiskelu- ja elämäntaitojen kehittämisen, työelämään tutustumisen sekä jatko-opintomahdollisuuksiin tutustumisen. Koulutus perustuu kuitenkin henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan, jossa tarkennetaan mitä opiskellaan ja miten.
TELMA-koulutus on työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Koulutus antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tuekea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista ohjausta ja opetusta. Tavoitteena on mahdollisimmat hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, kotona, työssä ja yhteiskunnassa. Koulutuksesta ei siis voi valmistua ammattiin. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä, jotka koostuvat ammatillisen toimintakyvyn vahvistamisesta, opiskeluvalmiuksien vahvistamisesta ja työelämään valmentautumisesta. Koulutuksen sisältö tarkentuu jokaiselle henkilökohtaisesti laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa, jonka suunnitteluun opiskelija osallistuu aktiivisesti. Opiskelu etenee siis opiskelijan yksilöllisten valintojen ja vahvuuksien mukaan. Opintojen arviointi tapahtuu opiskelijan ja opettajan yhteistyönä. Edistymistä peilataan asetettuihin tavoitteisiin.
Koska tuleva opiskelija tarvitsee erityistä tukea vammaisuutensa sekä laaja-alaisten oppimisvaikeuksiensa vuoksi, päädyimme moniammatillisessa työryhmässä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen.
Luovi -Telma koulutus
Luovi on ammatillinen erityisoppilaitos. Luovissa järjestetään ammatillisia perustutkintoja, VALMA-koulutusta sekä TELMA-koulutusta. Luovin toiminnan perusajatus kiteytyy virkkeessä: "Oma väylä työhön ja hyvään elämään." Oppilaitoksen joka päiväistä toimintaa ohjaavat luovin arvot: luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Arvot olivat oppilaitoksen käytävän seinällä näkyvällä paikalla julisteena. Luovi on kirjannut myös oman tulevaisuuden tavoitetilan, vision: "Paras paikka monenlaisten osaajien maailmassa." Viso pitää sisällään työelämän kanssa yhteistyössä kehittelemiä uudenlaisia oppimisen malleja. Niiden kautta pyritään jokaiselle löytämään oma paikka työelämässä. Toiminnan kautta Luovi rakentaa maailmasta suvaitsevampaa ja sallivampaa, monenlaisten osaajien maailmaa. Oheinen Luovin video esittelee työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.
Vierailukäynnillä saavuimme ensin oppilaitoksen käytävälle, jossa vietti aikaa kymmenkunta opiskelijaa. Käytävän syvänteessä oli sohvia ja pöytä, joka oli suosittu oleilupaikka vapaahetkiin koulupäivän aikana. Opiskelijat tunsivat hyvin toisensa ja tunnelma oli rento. Tämä on kai pienen koulutusyksikön hyvä puoli.Luovin oppilaitos sijoittui pääsääntöisesti yhteen käytävään, joten opiskeilijoilla oli helppo kulkea ja löytää perille. Opiskelijoilla oli oma luokka, mutta sen lisäksi käytävän varrelta löytyi huoneita kodinkunnossapitoon, keittiötöihin ja rentoutumiseen. Esittelyssä tutustuimme koko yksikköön ja sen toiminnan erityispiirteisiin. Erityisoppilaitoksen tunnisti luokan ja muiden tilojen kuvatsuktuurista. Pyykinkäsittelyhuoneessa, kotitaloustilassa ja omassa luokassa kaikki tarvikkeet oli nimetty ja kuvitettu paikoilleen. Päivän aloitukset tehtiin luokan yhteisessä kalenterin päivityksellä sekä lukujärjestyksen sisällön tarkastelulla. Lukujärjestys on iso, päivävärikoodein merkitty ja kuvilla strukturoitu. Lisäksi luokan seinällä oli iso juliste "Meidän luokan säännöt!" Julisteessa näkyi opiskelijoiden käden jälki. Tämä on varmasti yhdessä suunniteltu ja tehty.
Tiistaina tutustymisryhmällä oli keittiövuoro, joten pääsimme maistelemaan opiskelijoiden omia kokkailuja. Nyt oli vielä erityinen päivä, koska ulkomaalaistaustainen opiskelija oli saanut suunnitella oman ateriakokonaisuutensa. Opiskelijat olivat valmistaneet ruuan ja kattaneet pöydät. Me pääsimme valmiiseen pöytään.
Redu -Telma koulutus
Lapin koulutuskeskus Redussa järjestetään myös TELMA koulutusta. Redu on yleinen ammattioppilaitos, jossa järjestetään TELMA koulutusta kuten muitakin ammatillisen oppilaitoksen koulutuksia. Redun toiminta-ajatus kiteytyy alla olevassa kuvassa Redun 2030 visiossa. Toiminnan kehittämisalueet ovat henkilökohtaistaminen ja asiakaslahtöisyys, työelämäkumppanuuksien ja -asiakkuuksien vahvistaminen sekä uudet innovatiiviset kehittämisavaukset. Redun toiminnan taustalla vaikuttavat arvolupaus: "Olemme yhdessä tekeviä, vastuullisia ja asiakaslähtöisiä"
Vierailukäynnillä istuimme odottamaan TELMA-opettajaa oppilaitoksen aulaan. Vilskettä ja menoa riitti ihan erilälailla kuin Luovin vierailulla. Eri alojen opiskelijat kulkivat edestakaisin, kuka kahvia hakemaan ruokalasta, kuka vaihtamassa luokkatilaa tai sitten menossa happihyppelylle ulos...
Viimein meidät haettiin ja saateltiin TELMA-luokkaan. Luokassa odottivatkin jo opiskelijat ohjaajan kanssa. Vastaanotto oli todella lämmin. Siinä ei voinut kuin tuntea itsensä tervetulleeksi heidän luokkaansa. Meille oli varattu paikatkin, joissa saimme osallistua luokan toimintaan.
TELMA-luokalla oli tapana käydä läpi päivämäärät sekä päivän lukujärjestys. Lisäksi he katsoivat joka päivä selkokielen uutiset ja keskustelivat uutisten sisällöstä opettajan esittämien kysymysten avulla. Lukujärjestys oli kaikkien nähtävillä päivävärikoodein ja oppiaineet merkittynä selkeillä mustavalko piktokuvilla. Struktuuri tuo luokan opiskelijoille järjestystä ja turvaa.
Opiskelijoilla näkyi selkeästi henkilökohtaisten vahvuuksien ja tarpeiden kautta opiskelu. Jollakin saattoi olla tietokone kokoaikaisessa käytössä kirjoittamisen ja tiedonhaun välineenä. Toinen käytti nostettavaa pöytää ergonomisista syistä. Jokaisen opiskelian kohdalla oli erilaisia apuvälineitä, mutta kaikki toimivat kuitenkin luontevasti yhdessä ja auttaen sekä tukien toisia.
Tauon alkaessa opiskelijat näyttivät koulua. Oppilaitoksessa oli opiskelijoiden pitämä kioski sekä ruokalan kahvila, joista sai käydä ostamassa välipalaa. Samaisessa aulassa, jossa odotimme ennen vierailun alkua, oli pelipöytiä. Toisessa pöydässä pelailivat ammatillisen puolen opiskelijoita, toisessa TELMA-ryhmäläisiä. Oli mahtavaa seurata kuinka luontevasti ammattiopiskelijat suhtautuivat erilaisiin opiskelijatovereihinsa oppilaitoksen vapaissa tiloissa. Tällainen inkluusio kasvattaakin jokaisen avointa suhtautumista ja ennakkoluulottomuutta erilaisuutta kohtaan. Sama luonteva toiminta näkyi myös ruokailussa. Ryhmät eivät olleet tiivitä omissa pöytäryhmissään vaan opiskelijoita eri aloilta sekoittui sopivasti.
TELMA koulutuksen opetussuunnitelma on valtakunnallinen, joten opinnot rakentuvat myös Redun TELMAssa ammatillisen toimintakyvyn vahvistamisesta, opiskeluvalmiuksien vahvistamisesta, työelämään valmentautumisesta sekä valinnaisista koulutuksen osista. Luokassa oli aluksi melko tyhjän näköinen "kaavio" opetussuunnitelman sisällöstä.
Vasemmalla oli opiskeluvalmiuksien vahvistaminen, johon kuuluvat oppimaanoppiminen, viestintä ja vuorovaikutus, tietotekniikka ja tiedonhankintataidot sekä matematiikan taidot. Keskellä oli ammatillisen toimintakyvyn vahvistaminen (arjentaidot, vapaa-ajan toiminta, kansalaistaidot, itsetuntemus ja sosiaaliset taidot sekä liikunta ja motoriset taidot). Oikealla reunassa on työelämään valmentautuminen, joka sisältää muun muassa tutustumista erilaisiin töihin ja tehtäviin koulussa ja koulun ulkopuolella, ohjeiden ja sääntöjen ymmärtämistä, työturvallisuutta sekä ohjeiden ja palautteen vastaanottamisen harjoittelua ja oman tekemisen arviointia.
Vähitellen kaavioon tuli eloa. Ryhmä oli toiminut, tehnyt retkiä ja käynyt tutustumassa erilaisiin työmahdollisuuksiin. Näistä erilaisista toiminnoista oli otettu kuvia ja nyt ne saivat paikkansa opetussuunnitelmassa. Oman tekemisen ja kuvien konkretisoinnin kautta opetussuunnitelman sisällöt selkiytyivät myös opiskelijoille.
Viimein meidät haettiin ja saateltiin TELMA-luokkaan. Luokassa odottivatkin jo opiskelijat ohjaajan kanssa. Vastaanotto oli todella lämmin. Siinä ei voinut kuin tuntea itsensä tervetulleeksi heidän luokkaansa. Meille oli varattu paikatkin, joissa saimme osallistua luokan toimintaan.TELMA-luokalla oli tapana käydä läpi päivämäärät sekä päivän lukujärjestys. Lisäksi he katsoivat joka päivä selkokielen uutiset ja keskustelivat uutisten sisällöstä opettajan esittämien kysymysten avulla. Lukujärjestys oli kaikkien nähtävillä päivävärikoodein ja oppiaineet merkittynä selkeillä mustavalko piktokuvilla. Struktuuri tuo luokan opiskelijoille järjestystä ja turvaa.
Opiskelijoilla näkyi selkeästi henkilökohtaisten vahvuuksien ja tarpeiden kautta opiskelu. Jollakin saattoi olla tietokone kokoaikaisessa käytössä kirjoittamisen ja tiedonhaun välineenä. Toinen käytti nostettavaa pöytää ergonomisista syistä. Jokaisen opiskelian kohdalla oli erilaisia apuvälineitä, mutta kaikki toimivat kuitenkin luontevasti yhdessä ja auttaen sekä tukien toisia.
Tauon alkaessa opiskelijat näyttivät koulua. Oppilaitoksessa oli opiskelijoiden pitämä kioski sekä ruokalan kahvila, joista sai käydä ostamassa välipalaa. Samaisessa aulassa, jossa odotimme ennen vierailun alkua, oli pelipöytiä. Toisessa pöydässä pelailivat ammatillisen puolen opiskelijoita, toisessa TELMA-ryhmäläisiä. Oli mahtavaa seurata kuinka luontevasti ammattiopiskelijat suhtautuivat erilaisiin opiskelijatovereihinsa oppilaitoksen vapaissa tiloissa. Tällainen inkluusio kasvattaakin jokaisen avointa suhtautumista ja ennakkoluulottomuutta erilaisuutta kohtaan. Sama luonteva toiminta näkyi myös ruokailussa. Ryhmät eivät olleet tiivitä omissa pöytäryhmissään vaan opiskelijoita eri aloilta sekoittui sopivasti.
TELMA koulutuksen opetussuunnitelma on valtakunnallinen, joten opinnot rakentuvat myös Redun TELMAssa ammatillisen toimintakyvyn vahvistamisesta, opiskeluvalmiuksien vahvistamisesta, työelämään valmentautumisesta sekä valinnaisista koulutuksen osista. Luokassa oli aluksi melko tyhjän näköinen "kaavio" opetussuunnitelman sisällöstä.Vasemmalla oli opiskeluvalmiuksien vahvistaminen, johon kuuluvat oppimaanoppiminen, viestintä ja vuorovaikutus, tietotekniikka ja tiedonhankintataidot sekä matematiikan taidot. Keskellä oli ammatillisen toimintakyvyn vahvistaminen (arjentaidot, vapaa-ajan toiminta, kansalaistaidot, itsetuntemus ja sosiaaliset taidot sekä liikunta ja motoriset taidot). Oikealla reunassa on työelämään valmentautuminen, joka sisältää muun muassa tutustumista erilaisiin töihin ja tehtäviin koulussa ja koulun ulkopuolella, ohjeiden ja sääntöjen ymmärtämistä, työturvallisuutta sekä ohjeiden ja palautteen vastaanottamisen harjoittelua ja oman tekemisen arviointia.
Vähitellen kaavioon tuli eloa. Ryhmä oli toiminut, tehnyt retkiä ja käynyt tutustumassa erilaisiin työmahdollisuuksiin. Näistä erilaisista toiminnoista oli otettu kuvia ja nyt ne saivat paikkansa opetussuunnitelmassa. Oman tekemisen ja kuvien konkretisoinnin kautta opetussuunnitelman sisällöt selkiytyivät myös opiskelijoille.
Pohdintaa
On hyvä, että erityyppisiä opinmahdollisuuksia löytyy myös vaativan erityisen tuen opiskelijoille. Pääsin tutusttumaan kahteen saman nimiseen koulutukseen, mutta kahdessa hyvin erilaisessa ympäristössä. Luovin oppilaitos oli fyysiseltä kooltaan pieni ja opiskelijat olivat kaikki erityisen tuen opiskelijoita. Redu oli taas fyysiseltä kooltaan iso ja opiskelijoita oppilaitoksessa oli usealta eri alalta, niin yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevia kuin erityisellä tuella opiskelevia. Molemmissa oppilaitoksissa huomioitiin opiskelun esteettömyys ja tukipalvelut omalla tavallaan. Tarjolla oli lakisääteiset opiskelijahuoltopalvelut molemmissa, mutta eroja löytyi opiskelijoiden esteettömän opiskelun tukemisessa.
Oppilaitoksissa pedagoginen esteettömyys toteutui HOKSien kirjaamisessa ja sen pohjalta opintojen etenemisen arvioinnissa. Käytännössä Redussa pedagogiset ratkaisut olivat nähtävissä (tukitoimet, apuvälineet, yksilöllinen opastus) luokkatilanteessa, ryhmäopetuksessa. Ryhmässä vallitsi positiivinen ryhmähenki ja tekemisen meininki. Jokainen opiskelija tiesi omat velvollisuutensa koulupäivän aikana ja niistä pidettiin kiinni, vaikkakin joskus kavereiden huomautuksesta. Jokainen opiskeli omalla tasollaan yksilöllisesti, mutta ryhmässä ryhmän jäsenenä. Tässä toteutuu sosiaalinen esteettömyys. Lisäksi TELMA opiskelijat kuuluivat koko oppilaitoksen yhteisöön. Opiskelijat toimivat kuten kaikki ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat toimivat. Parasta tässä on se, että jokainen oppilaitoksen jäsen saa kosketuksen erilaisuuteen (sairauden, vammaisuuden, eri kulttuuri taustan värittämänä). Tätä kautta paranee myös asenteellinen esteettömyys. Opiskelijoilla tuntui olevan hyvä tukiverkko opiskelutovereistaan ja luokan aikuisista. Heidän ohjauksessa oli turvallista kokeilla ja oppia uutta (psyykkinen esteettömyys).
Luovissa opinnot olivat hyvin yksilöllistettyjä ja eriytettyjä. En päässyt seuraamaan ryhmän toimintaa lähes lainkaan. Jokainen opiskelija puuhaili omiaan ohjaajiensa opastuksella. Ryhmä oli kuitenkin yhdessä taukojen aikana ja niissä tilanteissa ryhmän hyvä henki tulikin näkyviin. Myös ruokailun aikana puhetta ja naurua riitti. Sosiaalisen esteettömyyden näkökulma oli selkeä. Pienessä oppilaitoksessa oli vain kaksi opetusryhmää ja kaikki juhlat ja muut tapahtumat suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä koristelusta viimeisiin kiitoksiin. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tuettiin erillisillä lepohuoneilla, joissa opiskelijat saivat käydä lukemassa, kuuntelemassa musiikkia tai muuten vain pötköttelemässä.
Erilaiset oppimisympäristöt antavat mahdollisuuden erilaisille oppijoille. Vaikka hakupäätöksen tekevät tuleva opiskelija ja hänen perhe, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavat paikalliset koulutukset tekevätkin yhteistyötä opiskelijavalinnoissa. Tarkoituksena on, että jokaiselle koulupaikan hakijalle tarjotaan opiskelupaikka. Oppilaitokset suunnittelevat ja pohtivat jokaiselle oppijalle parhaan mahdollisen sijoituspaikan.
Löytyikö sitten eroja perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä erityisen tuen opiskelijoiden oppimisen tukemisessa? Vierailuni oppilaitoksissa olivat hyvin lyhyitä, mutta niinä päivinä näin hyvinkin samankaltaisia ratkaisuja, mitä itsekin ole käyttänyt työssäni. Selkeys, konkretisointi kuvin, ja esinein, nimeäminen sekä strukturoitu päiväjärjestys ovat tuttuja tukitoimia. Itse menetelmät eivät siis eroa, vaan eron tekee oppijoiden ikä ja vaatimus- sekä vastuutaso. Tällä tarkoitan opiskelijoiden omaa vastuuta oppimisestaan, sen suunnittelusta ja toteutuksesta. Opiskelija osallistuu aktiivisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimiseen ja se tehdään ohjatusti (yhdessä luokan kanssa sekä yksilöllisesti) niin, että opiskelija ymmärtää velvollisuutensa. Myös opiskelijoiden yleinen vapaus ja vastuu omista toimistaan oppilaitoksessa koulupäivän aikana eroaa perusopetuksesta. Itse olen tottunut pitämään silmällä oppilaita välituntisinkin, nyt tauon aikana luokan aikuiset eivät huolehtineet lainkaan opiskelijoiden menemisistä. Joidenkin kanssa oli tarpeen keskustelut esimerkiksi terveellisistä välipaloista, kun tauoilla ostettiin kioskista karkkia ja limukkaa liiankin usein. Asia kuin asia, käsiteltiin ohjaten opiskelijaa itsenäiseen, vastuulliseen ja terveelliseen elämään, jossa valinnat ja päätökset tekivät nuoret itse.
Lähteet:
Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. VALMA.
Esteetön opiskelu. Opiskelijan käsikirja.
Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa.
Honkala & Suomala 2009. Oppilashuollon käsikirja. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Honkanen, Kaikkonen & Kotila toim. 2008. Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen. Helsinki: WSOY.
Luovi. TELMA-koulutuksen toteutussuunnitelma.
Redu 2030 Visio arvolupaus ja perustehtävä -1.1.2018 alkaen
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Ameo.
Yhdenverataisuutta rakentamassa. avaava.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti