Lainsäädäntöosaaminen

Lainsäädäntö on arjen työtä!

Tämän ainakin opin lainsäädännön webinaarissa 30.10. Oamk:in lakiasioiden opettaja Maarit Junkkari korosti, että laki ei ole opettajan vihollinen. Laki on opettajan kaveri; se on työväline ja opas. Ennen kaikkea laki ei ole vain kauheita pykäliä, jotka ovat säädetty meidän kiusaksi, vaan se on arjen työtä. Lainsäädäntö antaa ohjeistuksen työhön, jotta kaikilla olisi yhdenvertaiset oikeudet opiskeluun ja opetukseen/ohjaukseen, jotta jokaisen oikeus omaan aikaansaanokseen toteutuisi, jotta kaikilla olisi turvallinen ja hyvä olo opiskella valitsemaansa alaa,... Ja moneen muuhun opettajan työssä kohdattavaan tilanteeseen.

Ammatillista opettajaa velvoittaa moni laki. Kaikki toiminta kuitenkin perustuu Suomen perustuslakiin ja sieltä löytyvään oikeusvaltioperiaatteeseen (2§ 3momentti):

"Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."

Muita opettajan työtä ohjaavia lakeja ja asetuksia ovat:

Opetusharjoittelussa yksi opetuskokonaisuuden aiheista oli ohjaajan työn taustalla vaikuttavat lait ja asiakirjat. Hyvin moni laki ylläolevista laeista velvoittaa myös koulunkäynninohjaajan työtä, usein ohjaajakin työskentelee julkisessa laitoksessa kasvatuskumppanina opettajan kanssa, mutta lisäksi koulunkäynninohjaajan työn kannalta voisi nostaa seuraavia lakeja:
Koulunkäynninohjaaja sijoittuu usein työelämässään peruskoulun tai varhaiskasvatuksen yksiköihin. Silloin varhaiskasvatuslaki ja perusopetuslaki määrittävät koulunkäynninohjaajan työtehtäviä. Varhaiskasvatuksen puolella ne ovat lastenhoitajan tehtävät ja perusopetuksessa koulunkäynnin ohjaajan tai aamu- ja iltapäiväohjaajan tehtävät. Tehtävät painottuvat yleensä myös kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseen, jotta kehitys ja oppiminen onnistuvat yksilöllisesti ryhmässä (tuen kolmiportaisuus). 

Jokaisen, joka tekee työtään alaikäisten parissa on myös esitettävä rikosrekisteriote. Rikosrekisteriote on virallinen asiakirja, joka on tarkoitettu esitettäväksi työnanatajalle, viranomaiselle, oppilaitokselle tai vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle Suomessa, kun henkilö ryhtyy toimimaan alaikäisten kanssa. Myös opiskelijat ovat velvollisia esittämään rikosrekisteriotteen harjoittelun alkaessa paikassa, jossa toimitaan alaikäisten kanssa. Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi, kun se esitetään työnantajalle, oppilaitokselle tai viranomaiselle.

 Lakien rinnalle on tärkeää myös nostaa kansainväliset sopimukset, joihin Suomikin on sitoutunut. Asiakirjat ja julistukset ovat suomalaisten sivistyksellisten oikeuksien ja koulutuksen perusta. Yksi tärkeimmistä asiakirjoista on mielestäni Salamancan julistus, jonka päätarkoitus on vahvistaa inkluusioideologiaa. Inkluusiota edistetään tarkastellen yhteisöön kohdistuvia vaatimuksia (ei yksilöön), yksilöiden vahvuuksia sekä koulua kaikille avoimena oppimisympäristönä. Pidän myös erittäin tärkeänä sopimusta, jonka mukaan jokaisella on oikeus osallistua keskusteluun omien kykyjensä mukaan. Jokaisella on oikeus aitoon vuorovaikutukseen riippumatta hänen erityistarpeistaan kommunikoinnin suhteen: Communication bill of rights. Alla olevassa Jared Waldingin videossa oikeus konkretisoituu hyvin.



Muita kasvatus- ja ohjausalalla vaikuttavia kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomen lakikin perustuu ovat mm.:

Tiimit opettavat

Webinaarissa lakiasioihin perehdyimme neljän teeman kautta:
     § Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä ja miten            opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu?
     § Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta?
     § Miten otan huomioon salassapitosäädökset ja tietosuojalain opettajan työssä?
     § Miten noudatan tekijänoikeuksia opettajan työssä?


Velvollisuuksia ja työrauhaa


Troolareiden aihe oli opiskelijan velvollisuudet ja työrauhasta huolehtiminen. Laissa ammatillisesta koulutuksesta on kirjattu luvussa 10, 94§ opiskelijan velvollisuudet:

"Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Työvoimakoulutuksessa sovelletaan lisäksi, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetään opiskelijan osallistumisesta opetukseen ja opintojen etenemisestä.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974)."

Sekä 95§ Opiskelijan salassapitovelvollisuus:

"Opiskelijan velvollisuuteen pitää salassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa saamansa tiedot sovelletaan, mitä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden salassapidosta säädetään."

Käytännössä nämä lait tarkoittavat siis, että opiskelija:
  • huolehtii omalta osaltaan työrauhasta
  • henkilökohtaisen opetussuunnitelman päivittäminen tuutorin kanssa tarpeen vaatiessa
  • huolehtia omasta ajankäytöstään siten, että opiskeluun liittyvät tehtävät ja osaamisen näytöt tulee suoritettua määräaikaan mennessä
Lisäksi yleisen turvallisuuden takaamiseksi opiskelijan velvollisuus on näyttää ja luovuttaa pyydettäessä omaisuuttaan opettajalle (Laki ammatillisesta koulutuksesta luku 9, §90) sekä osallistua huumetestaukseen opettajan kehoituksesta (Laki ammatillisesta koulutuksesta luku 9, §84). 

Työrauha ja opettajan toimet sen suhteen perustuvat oikeuteen turvalliseen opiskeluympäristöön. Opettajan on huolehdittava opiskelun kokonaisvaltaisesta turvallisesta sujumisesta. Työrauha käsitteenä on subjektiivinen. Käytännössä työrauha opettajan näkökulmasta on opettamis- ja työskentelyrauhaa, kun taas oppilaan näkökulmasta se on oppimis- ja oleskelurauhaa.
Työrauhan määrittelyyn vaikuttavat yksilöllisten näkemysten lisäksi keskeisesti myös meneillään olevan aikakauden tyypilliset kasvatuskäsitykset ja arvot. Levinin ja Nolanin määritelmän mukaan työrauhaongelma on käyttäytymistä, joka häiritsee opettamista, loukkaa toisten oikeutta opiskella, aiheuttaa psykologista ja fyysistä uhkaa tai tuhoaa ympäristöä.

Lainsäädäntö ei anna suoraan sellaisenaan työrauhahäiriön käsitettä, vaan sitä sivuaa seuraavat asiat;
  1. opiskelun esteetön sujuminen
  2. asianmukainen käyttäytyminen
  3. turvallinen oppimisympäristö väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
  4. oppilaitoksen omaisuuden asianmukainen käsittely
  5. oppilaitoksen järjestyssääntöjen noudattaminen

Lähde: 
Opetushallitus - työrauha tavaksi


Hyvän hallinnon periaatteita


Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista, joka sisältää

  • Hallinnon oikeusperiaatteet; Oikeusturvasäännöksiä jotka, ohjaavat viranomaisen päätösharkintaa ja muuta asian käsittelyä yhdenvertaisuusperiaatteen, tarkoitussidonnaisuuden periaatteen, objektiviteettiperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja luottamuksensuojaperiaatteen mukaan.
  • Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus
  • Neuvonta
  • Hyvän kielenkäytön vaatimus
  • Viranomaisten yhteistyö
Opettajana on huolehdittava opiskelijan oikeusturvan toteutumisesta. Ensinnäkin jokaista opiskelijaa on kohdeltava tasapuolisesti ja johdonmukaisesti, eikä ketään saa syrjiä (yhdenvertaisuusperiaate). Opettajan on toimittava myös asiallisesti ja puoleettomasti, joten ketään ei saa suosia, vaan toiminnan vaatimusten on oltava samanlaisia jokaiselle (objektiviteettiperiaate). Opettajan on myös toimittava niin, että keinot ja toimet ovat kohtuullisessä ja järkevässä suhteessa päämäärään (suhteellisuusperiaate). Esimerkiksi opintojakson vaatimukset täytyy olla oikeassa suhteessa saatavaan opintopistemäärään tai kurinpitoasioissa on ensin käytettävä lievempiä keinoja. Opettajan on käytettävä harkintavaltaa oikein ja toiminnassa ei saa olla vääriä vaikuttimia (tarkoitussidonnaisuuden periaate).  Esimerkiksi opintosuorituksia arvioitaessa tai hyväksilukemista harkittaessa ei saa vaikuttaa opiskelijan henkilöllisyys, yhteiskunnallinen asema, poliittinen kanta tai mikään muu arvosteluperusteiden ulkopuolinen seikka. Lisäksi opiskelijan oikeusturvaa takaa suoja julkista valtaa vastaan ja antaa opiskelijalle oikeuden luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen sekä pysyvyyteen, siltä osin ettei muutokset ainakaan vaikuta negatiivisesti opiskelijan opintoihin ja niissä etenemiseen (luottamuksensuojaperiaate).

Oikeusturvan takaamisen lisäksi opettaja noudattaa hyvän hallinnon periaatteita, kun hän kaikessa toiminnassaan:
⇝ toimii tasapuolisesti.
⇝ antaa apuaan ja ohjausta, kun opiskelija sitä tarvitsee.
⇝ ohjaa opiskelijan oikean tahon puoleen, jos ei itse osaa auttaa tilanteessa.
⇝ tiedottaa ja tekee työtään avoimesti (arviointikriteerit, kurssin vaatimukset,...).
⇝ hoitaa hänelle luotetetut tehtävät ajallaan.
⇝ käyttää asiallista, ymmärrettävää ja selkeää kieltä.
⇝ tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa (suunnittelussa, toteutuksessa, opiskelijahuollossa,...)


Salassapitoa ja tietosuojaa
Salassapitosäädöksiä ja tietosuojaan liittyviä ohjeistuksia löytyy kunkin koulutuksen tason laeista. Koska mahdollinen opettajan työni sijoittuu ammatilliseen koulutukseen, tarkastelen näitä säädöksiä kyseisen koulutusasteen kautta.  Laki ammatillisesta koulutuksesta (luku 11) määrittää tietojen käsittelyyn ja luovuttamiseen liittyviä salassapitomääräyksiä. Säädökset painottavat arkaluonteisten tietojen salassapitoa. Salassapidon piiriin kuuluvat tiedot terveydentilasta, toimintakyvystä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta tai palauttamisesta sekä tiedot kurinpidollisista tiedoista. Näitä tietoja saa käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksiä opiskelijan asioissa. Arkaluonteisten tietojen säilytyksessä pitää myös olla tarkka. Ne täytyy pitää erillään muista henkilötiedoista, jotka ovat osittain julkisia tai tietojensaanti oikeuden piirissä. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan estä yleiseen tai opiskelijan turvallisuuteen tai sitä uhkaaviin tilanteisiin liittyvää tiedon jakamista. Opettajalla on velvollisuus ilmoittaa uhkatekijöistä ne havaittuaan.
Laki ammatillisesta koulutuksesta ohjastaa myös tiedonsiirrossa teknistä käyttöyhteyttä käytettäessä (luku 11, 110§). Tiedonsiirto teknisen käyttöyhteyden kautta on luvallista tietoon oikeutetulle, kunhan luovuttava osapuoli varmistaa tietojen suojauksen asiallisesta huolehtimisesta.
Lisäksi Tietosuojalaki (mm. henkilötietojen käsitteleminen) ja Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (mm. hyvä tiedonhallintatapa ja salassapitovelvoitteet) antavat ohjeita salassapitosäädöksiin ja tietosuojaan. Esimerkiksi viranomaisten toiminnan julkisuus laissa on kattava lista salassapidettävistä asiakirjoista (luku 6, 24§) sekä ohjeistus viranomaisille ja luottamustehtävää hoitaville vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta (luku 6, 23§).


Oppilaitoksen hallussa on siis sellaista asiakirjoja, jotka edellyttää salassapitoa. Sellaista aineistoa ovat esimerkiksi tiedot oppilaan tai opettajan terveydentilasta tai vammaisuudesta sekä tiedot henkilön elintavoista, harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaamuksesta sekä muut yksityiselämään tai varallisuuteen liittyvät asiat. Salassapito voi perustua myös yleiseen etuun kuten oppilaitoksen turvajärjestelyt ovat salassapidettäviä asiakirjoja. Näitä tietoja saa käsitellä vain asianomaiset ja he, jotka tarvitsevat tietoja työtehtävissään. Salassapitovelvollisuus on voimassa niin oppilaitoksen ulkopuolella kuin saman oppilaitoksen sisällä. Esimerkiksi opiskelijaa koskevia salassapidettäviä tietoja saavat vain ne opettajat ja ohjaajat, jotka tarvitsevat tietoja opiskelijan opiskelun tukemiseksi sekä oppilashuoltohenkilöstö.


Opettajana on kiinnitettävä huomiota salassapidettäviin tietoihin, mutta myös henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötietoja saavat käsitellä vain ne, jotka tarvitsevat tietoja työtehtävissään esimerkiksi opiskelijan ottamiseksi oppilaitokseen tai opetuksen järjestämiseen. Henkilötietojen käsittely täytyy olla myös perusteltua ja käyttötarkoituksensa kannalta tarpeellista.


Opetusharjoittelussa harjoittelijalla on myös salassapitovelvollisuus. Keskusteluissa, kirjallisissa tehtävissä sekä arvioinnissa sain opiskelijoista tietoja, jotka katsoin kuuluvaksi tietosuojalain sekä salassapidon piiriin. Sitä silmällä pitäen olen kirjoittanut opintoihin kuuluvat tehtävät kunnioittaen opiskelijoiden yksityisyyttä ja keskittynyt vain omaan toimintaani ja sen pohtimiseen. Huomioin myös opiskelijoiden yksityisyyden kysymällä lupaa oman toimintani videointiin ja kuvaamiseen. Vaikka suurin osa opiskelijoista antoi täydet oikeudet kuvaukseen, käytin kuvattuja materiaaleja harkitusti oman osaamiseni näyttämiseen.


Lähteet:
Vehkamäki, Lahtinen & Tamminen-Dahlman 2013. Julkisuus ja tietosuoja oppilaitoksissa. Opetushallistus.


Tekijänoikeudet


Pääperiaate on, että sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on teikijän oikeus teokseen. Sillä on myös moraalinen oikeus: Teoksen yhteydessä on tekijä ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, eikä sitä saa muunnella teoksen arvoa tai omalaatuisuuta loukkaavalla tavalla tai jakaa muunneltuna. Opiskelijoillakin on siis tekijänoikeus omiin tuotoksiinsa. Esimerkiksi niiden esille asettamiseen on saatava opiskelijan lupa.

Tekijänoikeus perustuu siihen, että teoksista saatu kunnia ja taloudellinen voitto tulee teoksen tekijälle. Opetuksessa käytetään paljon toisten tekemää materiaalia. Kopiosto huolehtii osaltaan luovan alan ammattilaisten oikeuksista korvauksiin. Maksuttomaan ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen kopiointiluvan on hankkinut opetushallitus. Tämän kopiointiluvan nojalla saa kopioda kotimaisia ja ulkomaisia julkaisuja ja internetistä vapaasti saatavilla olevia kuvia ja tekstiaineistoja. Kopiontilupa ei koske musiikkia, liikkuvaa kuvaa tai tietokoneohjelmia sekä aineistoja, joita koskevat omat lisenssit (sähköiset oppimateriaalit) tai käyttöluvat (Creative Commons -luvat). Kopiontiluvan alaista aineistoa saa käyttää verkko-opetuksessa suljetulla kurssialustalla sekä siitä saa tehdä tallenteen niin, että opetustilanteessa näyttämät teoksetkin näkyvät. Teksti- ja kuva materiaalia saa myös muunnella vähäisessä määrin opetettavan asian havainnollistamiseksi, mutta muunneltua materiaalia ei saa jakaa edelleen verkossa. Kaikessa materiaalin käytössä on muistettava tekijän ja teoksen nimen merkintä hyvän tavan mukaisesti.

Creative Commons

CC-lisenssillä julkaistu teos on käytössä muille rajatuilla ehdoilla. Teoksen CC-lisenssin voi tehdä kansainvälisellä Creative Commons-palvelimella. Käyttämällä CC- lisenssivalitsinta julkaisun käyttöä voidaan rajoittaa haluamallaan tavalla (Saako muut jakaa/muokata sisältöä?, Saako tehdyt muutokset julkaista eri lisenssillä? Saako sisältöä käyttää kaupallisesti?).

Opettajana on hyvä tietää mitä kuvia saa käyttää opetuksen havainnollistajana ja millaisilla ehdoilla niitä saisi yhdistää omaan esitelmäänsä. Creative common -merkintä "CC BY" esimerkiksi tarkoittaa, että teosta saa käyttää kunhan merkitsee tekijän näkyviin. Netti on pullollaan kuvapankkeja, joista voi löytää eri käyttöoikeuksin kuvia. Kuvapalvelusta Flickr löytyy kuvia eri käyttöoikeuksin. Itse olen käyttänyt eniten CC0-lisensioituja kuvia, joita voi käyttää ja muokatakin vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa. Näitä kuvia löytyy esim. Pexels- tai Pixabay- palveluista.


Lähteet:
Kopiosto. Oppilaitosten kopiointilupa.
Kopiraittilan koulu. Kopiosto.
Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa.
Tekijänoikeuslaki.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)