Ensimmäiten webinaarien aihe on suunnitteluosaaminen. Maanantaina 10.9. oli ensimmäinen suunnitteluosaamisen webinaari, jossa opettajina toimimme me, tiimit. Troolari-tiimi alkoi valmistelevat työt webinaaria varten tapaamisella elokuussa. Neljä innokasta opiskelijaa kokoontuivat Oulussa ja mutkien kautta löysivät itsensä kaupungin kirjastosta ahertamasta. Ja myöhemmin kahvilan pöydän äärestä. Saimme todella hyvin suunniteltua ensimmäisen ja toisen webinaarimme sekä katsottua myös kolmatta aihetta. Lisäksi sovimme vastuuopettajuudesta (henkilö, joka pääosin valmistelee materiaalin ja laittaa ne määräajassa Real oppimisympäristöön) sekä tapaamisista troolareiden AC-huoneessa. Näissä tapaamisissa suunnittelemme tai harjoittelemme tulevia webinaarejamme.Heti alussa huomasin kuinka paljon ryhmämme eri osaajat opettivat toinen toisiaan. Eritaustat, erilaiset kokemukset sekä ennen kaikkea erialojen osaamiset täydensivät ryhmää. Minä etenkin opin paljon tietoteknisiä asioita. Oulun tapaamisella sekä useilla tapaamisilla AC-huoneessa olen saanut loistavaa ohjausta teknisissä asioissa. Onneksi ryhmässämme saa kysyä vapaasti. Kiitos siitä hyvälle tiimillemme!
Suunnitteluosaamine 1 on jaettu neljään ydinaiheeseen. Jokaisella ryhmällä oli oma vastuuaiheensa, johon tutustua niin, että pystyy opettamaan aiheen muille opiskelijoille. Maanantain aiheena tiimillämme oli ydinainesanalyysi sekä henkilökohtaistamisen periaatteet. Muita aiheita olivat Opetuksen suunnittelua ohjaavat viralliset dokumentit ja säädökset, Oppilaitosten ohjaussuunnitelmat sekä ammatillisen koulutuksen ohjauksen käytänteet ja menetelmät.
Ydinsisältö ja ydinainesanalyysi
Nykypäivänä kaikkealla on tietoa. Sitä on saatavilla kirjoista, lehdistä ja ennen kaikkea internetin ihmeellisestä maailmasta. Korkeakoulut ja yliopistot tuottavat kokoajan uutta tutkimustietoa ja se on aina vain yksityiskohtaisempaa. Kun tätä tiedon paljoutta aletaan opettamaan, siinä voi tulla opetuksen informaatioähky. Eli opittavaa on liikaa ja liian vähän aikaa. Siksi on tarkasteltava opetettavaa ainesta kriittisesti valiten ydinaines, joka on perusta kaikelle muulle tiedon rakentamiselle.Ydinainesanalyysin tehtävänä on hahmottaa ne tiedot ja taidot, joiden sisäistäminen on koulutuksessa tärkeintä. Tämän lisäksi opettaja pystyy suhteuttamaan opetettavat tiedot ja taidot opiskelijan oppimisaikaan, tutkintovaatimuksiin ja opetussuunnitelmaan. Ydinainesanalyysissä voidaan jakaa opetettava aines kolmeen osaan: ydinainekseen, täydentävään tietämykseen ja erityistietämykseen.
Ydinaines (must know) on perustietoa asiasta. Se kattaa tiedot ja taidot, joiden hallitseminen on välttämätöntä tulevia opintoja ajatellen. Se sisältää teorioita, malleja ja periaatteita, ei yksittäisiä faktoja. Tämän aineksen opiskeluun pitäisi mennä eniten aikaa kurssin sisällöstä.Täydentävä tietämys (should know) on teorioiden, mallien ja periaatteiden yksityiskohtia ja laajempaa tietämystä. Nämä tiedot voivat olla tarpeellisiakin, mutta ne eivät saa koitua ydinaineksen turmioksi.
Erityistietämys (nice to know) on ydinaineksen ja täydentävän tietämyksen yksityiskohtia. Erityistietämys on usein oppijan harrastuneisuuden tai erikoistumisen varassa.
Ydinainesanalyysiä lähestyimme webinaarissa kahvinkeittoharjoituksessa. Webinaarin ennakkotehtävänä oli miettiä, mitä tarvitsee tietää, että voit keittää kahvit. Tämän ennakkotehtävän pohjalta kokosimme opetettavan ryhmän kanssa ajatuksia drawing-alustalle. Lopuksi kävimme läpi kirjoitetut asiat ja jaoimme ne ydinainekseen (alleviivattu), täydentävään tietämykseen (lihavoitu) ja erityistietämykseen (kursivoitu).
Lähteet:
Opetussuunnitelma. http://www.taikopeda.fi/oppaitaopettamiseen/opetus/opetussuunnitelma.html
Ydinainesanalyysi. http://www.oulu.fi/w5w/tyokalut/opstyo/ydinainesanalyysi.html
Ydinainesanalyysi. Karjalainen ja Jaakkola. Oulunyliopisto 1999. Opetusmoniste. http://www.oulu.fi/koulutuspalvelut/julkaisut_ja_materiaalit/verkkomateriaaleja/ydinainesanalyysi.htm
Henkilökohtaistamisen periaatteet
Opetushallitus määrittelee henkilökohtaistamisen seuraavasti:
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan tämän tarpeita vastaava koulutuspolku. Henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitellaan uuden osaamisen hankkimisen sisällöt ja tavat sekä osaamisen hankkimista tukevat ohjauksen ja tuen toimet."
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan tämän tarpeita vastaava koulutuspolku. Henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitellaan uuden osaamisen hankkimisen sisällöt ja tavat sekä osaamisen hankkimista tukevat ohjauksen ja tuen toimet."
Opintojen henkilökohtaistaminen varmistetaan henkilökohtaisella osaamisen kehittämissuunnitelmalla (HOKS).Tähän kirjataan aiempi osaaminen ja tarvittavan uuden osaamisen hankkimisen tavat ja sisällöt. Lisäksi kirjataan osaamisen kehittyminen ja sen osoittaminen sekä yksilölliset ohjaus- ja tukitoimet.
Webinaarissa pohdimme yhdessä henkilökohtaistamisen periaatteita ja tekijöitä opetuksen suunnittelussa. Kokosimme keskustelun kautta neljään eri lokeroon ajatuksia siitä miten henkilökohtaistaminen näkyy niissä. Lokerot olivat: Lainsäädäntö ja yhteiskunta, oppilaitos, opiskelija ja opettaja. Kirjaaminen alkoi laajoista vaikutteista opetuksen suunnitteluun ja henkilökohtaistamiseen. Ensinnäkin koulutuspoliittiset päätökset ja opetussuunnitelmat ohjaavat opetuksen suunnittelua ja määräävät myös henkilökohtaistamisen periaatteista. Oppilaitostasolla taas oppilaitoksen omat opetussuunnitelmat, oppimisympäristöt, säännöt ja järjestelmät ohjaavat niitä. Oppilas vaikuttaa läheisesti henkilökohtaistamiseen oman HOPS:in laatimisella yhdessä opettajansa kanssa. Oppilaan ja opettajan kohdalla keskusteltiin myös motivaation vaikutuksesta. Jos motivaatio on heikko, ei työtä tehdä välttämättä oppijan velvoitteet/oikeudet edellä. Toisin sanottuna mennään siitä mistä aita on matalin.
Lähteet:
Henklökohtaistamisen toimintamallin kuvaukset. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4579030/tiedot
Opetushallitus; Henkilökohtaistaminen. https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/henkilokohtaistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö; Henkilökohtaistaminen.
https://minedu.fi/documents/1410845/4297550/OKM+henkilokohtaistaminen+151217.pdf/67d8bf42-24ad-4b9e-9a83-910b32e7f01a/OKM+henkilokohtaistaminen+151217.pdf.pdf
Reformin tuki; Henkilökohtaistaminen. https://www.oph.fi/reformintuki/koulutuksen_jarjestaminen/henkilokohtaistaminen
Palutteen keräsimme webinaaristamme palautelomakkeella. Sovimme näin alkuun, että ensimmäinen palautelomakkeen kysymys olisi aina sama. Siinä keräisimme yleistä tuntemusta ennakkotehtävän, opetusmateriaalin, opetusmenetelmän ja opetuksen sisällön osalta. Lisäksi palautelomakkeeseen lisätään jokaisen webinaarin omia kysymyksiä. Suunnitteluosaaminen 1 arviointidiagrammi näyttää seuraavalta:
Suunnittelua ohjaavat viralliset asiakirjat ja säädökset
Lossi-tiimin ennakkotehtävänä oli tutustua opetushallituksen (https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet), opetusministeriön (https://minedu.fi/etusivu) ja EU:n (https://ec.europa.eu/education/node_fi) verkkosivustoihin. Näistä sivustoista oli tarkoitus hakea säädöksiä tai dokumentteja, jotka vaikuttavat oman alan opetuksen suunnitteluun.
Valitsin sivustoilta neljä erilaista dokumenttia tai säädöstä. Ensinnäkin valitsin perusopetusta koskevan säädöksen (https://minedu.fi/perusopetus), koska se on ajankohtaisin tämän hetkisessä elämässä. Työskentelen perusopetuksessa ja aina silloin tällöin etsin tarkempaa tietoa säädöksistä erilaisiin perusopetuksen tilanteisiin kuten oppimisen ja koulun käynnintukeen liittyviin kysymyksiin. Nyt työssäni on ollut ensimmäistä kertaa ajankohtaista myös perusopetuksen jälkeisen elämän suunnittelu. Olen ottanut selvää jatko-opiskeluvaihtoehdoista, jotka tukisivat ja olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia kehitysvammaisille oppilaille. Seuraavassa sivustossa löytyi tietoa yhdestä mahdollisesta koulutuksesta: Telma eli työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta, https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/2910079/ops/tiedot. Telma-koulutuksen tarkoituksena on ammatillisen toiminta kyvyn vahvistaminen, työelämään valmentautuminen sekä opiskeluvalmiuksien vahvistaminen.
Lisäksi luin tietoa nykyisin korostuneista aiheista: Elinikäisestä oppimisesta (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3Ac11090) sekä laadunhallinnasta. Euroopan tasolla on laadittu asiakirja elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Suosituksen kahdeksan avaintaitoa ovat valittu osaamiseen perustuvan yhteiskunnan tarpeille. Niiden kautta Euroopan komissio muun muassa tukee EU-maiden yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämistä ja hyödyntää hyvien toimintatapojen vaihtoa. Suosituksen mukaan siis jokaisen pitäisi kehittää itseään viestinnässä äidinkielellä, viestinnässä vieraalla kielellä, matemaattisen sekä luonnontiedeiden ja tekniikan alan osaamisessa, digitaalisessa osaamisessa, oppimisentaidoissa, sosiaalisissa ja kansalaisuuteen liittyvissä taidoissa, aloitekyvyssä ja yrittäjyydessä sekä kulttuurin tuntemuksessa ja ilmaisumuodoissa.
Laadunhallinta koskee kaikkea koulutusta. Vaikka en tee työtäni vielä ammatillisen koulutuksen puolella, valitsin neljänneksi asiakirjaksi ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen (https://www.oph.fi/download/46734_ammatillisen_koulutuksen_laadunhallintasuositus.pdf). Näissä opinnoissa kuitenkin tähtään ammatilliselle puolelle, joten koulutuksen laatu on perusasia, joka seuraa opetuksen suunnittelua alasta riippumatta. Laadunhallinta ja elinikäinen oppiminen kulkevat käsikädessä. Laadunhallinnassa päähaasteena onkin vastata työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti.
Lossilaiset olivat jaotelleet suunnittelua koskevat säädökset ja dokumentit viiteen eri osioon, jotka näkyivät opetusryhmän yhteisellä alustalla "sormina". EU asettaa koko EU- maiden laajuisia tavoitteita ja suosituksia sekä pyrkii yhtenevään tahtotilaan maiden kesken. Suomessa eduskunta päättää opetustoimen lainsäädännöstä, rahoituksesta ja koulutuspoliittisista linjoista. Tutkinnon tasolla opetushallitus määrittelee ammatillisten tutkintojen sisällönkuvaukset. Jokaisella oppilaitoksella on oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat. Opetusken suunnitteluun vaikuttavat myös henkilökohtaiset suunnitelmat (HOPS). Alla on kuva opetusryhmämme suunnittelua ohjaavasta kädestä.
Kuvassa on koottu vain meidän ryhmämme asiakirjoja ja dokumentteja, jotka ohjaavat opetuksen suunnittelua. Virallisia dokumentteja ja asiakirjoja on valtavasti. Ne ohjaavat ja luovat kehyksen opetuksen suunnitteluun ja ovat näin yksi opetuksen työväline. Mielestäni Lossilaiset havahduttivat hyvin minut asiakirjojen paljouteen ja siihen, että ne ovat oikeasti myös työväline omassa työssä. Netin tiedonpaljoudesta löytää näiden asiakirjojen sisällöt loistavasti. Pitää vain tietää minkä alan asiakirjoja ja dokumentteja haluaa tutkia.
Valitsin sivustoilta neljä erilaista dokumenttia tai säädöstä. Ensinnäkin valitsin perusopetusta koskevan säädöksen (https://minedu.fi/perusopetus), koska se on ajankohtaisin tämän hetkisessä elämässä. Työskentelen perusopetuksessa ja aina silloin tällöin etsin tarkempaa tietoa säädöksistä erilaisiin perusopetuksen tilanteisiin kuten oppimisen ja koulun käynnintukeen liittyviin kysymyksiin. Nyt työssäni on ollut ensimmäistä kertaa ajankohtaista myös perusopetuksen jälkeisen elämän suunnittelu. Olen ottanut selvää jatko-opiskeluvaihtoehdoista, jotka tukisivat ja olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia kehitysvammaisille oppilaille. Seuraavassa sivustossa löytyi tietoa yhdestä mahdollisesta koulutuksesta: Telma eli työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta, https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/2910079/ops/tiedot. Telma-koulutuksen tarkoituksena on ammatillisen toiminta kyvyn vahvistaminen, työelämään valmentautuminen sekä opiskeluvalmiuksien vahvistaminen.
Lisäksi luin tietoa nykyisin korostuneista aiheista: Elinikäisestä oppimisesta (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3Ac11090) sekä laadunhallinnasta. Euroopan tasolla on laadittu asiakirja elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Suosituksen kahdeksan avaintaitoa ovat valittu osaamiseen perustuvan yhteiskunnan tarpeille. Niiden kautta Euroopan komissio muun muassa tukee EU-maiden yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämistä ja hyödyntää hyvien toimintatapojen vaihtoa. Suosituksen mukaan siis jokaisen pitäisi kehittää itseään viestinnässä äidinkielellä, viestinnässä vieraalla kielellä, matemaattisen sekä luonnontiedeiden ja tekniikan alan osaamisessa, digitaalisessa osaamisessa, oppimisentaidoissa, sosiaalisissa ja kansalaisuuteen liittyvissä taidoissa, aloitekyvyssä ja yrittäjyydessä sekä kulttuurin tuntemuksessa ja ilmaisumuodoissa.
Laadunhallinta koskee kaikkea koulutusta. Vaikka en tee työtäni vielä ammatillisen koulutuksen puolella, valitsin neljänneksi asiakirjaksi ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen (https://www.oph.fi/download/46734_ammatillisen_koulutuksen_laadunhallintasuositus.pdf). Näissä opinnoissa kuitenkin tähtään ammatilliselle puolelle, joten koulutuksen laatu on perusasia, joka seuraa opetuksen suunnittelua alasta riippumatta. Laadunhallinta ja elinikäinen oppiminen kulkevat käsikädessä. Laadunhallinnassa päähaasteena onkin vastata työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti.
Lossilaiset olivat jaotelleet suunnittelua koskevat säädökset ja dokumentit viiteen eri osioon, jotka näkyivät opetusryhmän yhteisellä alustalla "sormina". EU asettaa koko EU- maiden laajuisia tavoitteita ja suosituksia sekä pyrkii yhtenevään tahtotilaan maiden kesken. Suomessa eduskunta päättää opetustoimen lainsäädännöstä, rahoituksesta ja koulutuspoliittisista linjoista. Tutkinnon tasolla opetushallitus määrittelee ammatillisten tutkintojen sisällönkuvaukset. Jokaisella oppilaitoksella on oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat. Opetusken suunnitteluun vaikuttavat myös henkilökohtaiset suunnitelmat (HOPS). Alla on kuva opetusryhmämme suunnittelua ohjaavasta kädestä.
Kuvassa on koottu vain meidän ryhmämme asiakirjoja ja dokumentteja, jotka ohjaavat opetuksen suunnittelua. Virallisia dokumentteja ja asiakirjoja on valtavasti. Ne ohjaavat ja luovat kehyksen opetuksen suunnitteluun ja ovat näin yksi opetuksen työväline. Mielestäni Lossilaiset havahduttivat hyvin minut asiakirjojen paljouteen ja siihen, että ne ovat oikeasti myös työväline omassa työssä. Netin tiedonpaljoudesta löytää näiden asiakirjojen sisällöt loistavasti. Pitää vain tietää minkä alan asiakirjoja ja dokumentteja haluaa tutkia.
Ohjaussuunnitelma
Jollan tiimi tutustutti meidät seuraavaan opettajan työvälineeseen: ohjaussuunnitelmaan. Ohjaussuunnitelma on asiakirja, josta selviää millaista ohjausta opiskelija saa opintojensa eri vaiheissa. Siinä käy ilmi kuka oppilaitoksessa vastaa ohjauksen eri osa-alueista. Ohjaus on jatkuvaa, tavoitteellista toimintaa oppimisen, kasvun ja kehittymisen tumiseksi. Ohjaus voi alkaa jo ennen opintojen alkua ja se voi jatkua opintojen päättymisen jälkeenkin. Ohjaustarve määrittyy kuitenkin aina yksilöllisesti.
Ennakkotehtävänä oli valita kaksi ennalta määrätyistä ohjaussuunnitelmista ja lukea ne. Lukiessa piti tarkastella mitä asioita niissä on ja millaisia eroja löytyy. Minä valitsin Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Stadin ammattiopiston ohjausuunnitelmat.
Ensinnäkin ohjaussuunnitelmissa näkyy heti alkujaan se, millaista opiskelijakulttuuria oppilaitoksessa vaalitaan. Vaikka jokainen suunnitelma perustuu virallisiin määräyksiin ja ohjeisiin sekä lakeihin ja muihin asiakirjoihin, on oppilaitosten ohjaussuunnitelmissa lähestymiseroja. Oamk:in ohjaussuunnitelmasta huokuu kokonaisvaltainen opiskelijan hyvinvointiin painottuva ohjaus: Tavoitteenamme on "vahvistaa opiskelijan toimijuutta, itseluottamusta ja voimaantumista, tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja hänen osaamisen kehittämisen prosessiaan sekä tukea opiskelijan opinto- ja urapolkua (Suunnitelma ohjauksesta. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. 31.5.2018, 3)". Stadin ohjaussuunnitelmassa taas tavoitteena on tasalaatuisen ohjauksen ja yhteisten toimintaperiaatteiden varmistaminen sekä se, että opiskelija tietää tutkintonsa rakenteen ja tutkinnon osien valinnan mahdollisuudet ja osaa toimia oppilaitosyhteisössään itsenäisesti. Lisäksi "ohjauksella pyritään lisäämään opiskelijan hyvinvointia, ehkäisemään opintojen keskeytymistä, edistämään valmistumista ja sen jäkeistä työllistymistä sekä hakeutumaan jatko-opintoihin hakeutumista (Ohjaussuunnitelma. Stadin ammattiopisto. 6.10.2015, 3)".
Ohjauksen sisältö suunnitelmissa etenee jotakuinkin samankaltaisesti: hakeutumisvaiheen ohjaus, opintojen aikainen ohjaus ja opintojen jälkeinen ohjaus. Vaikka termistö ja kuvausten tarkkuus vaihtelee, niin tärkeimpinä yhteisinä piirteinä ohjaussuunnitelmista erottelisin yhteistyötahot ja yksilöllisyys. Opintoja suoritetaan monien yhteistyötahojen kanssa (koti, työelämä, oppilaitos) Opiskelu on myös yksilöllistä. Opiskelija laatii itse/opettajan kanssa oman opiskelusuunnitelmansa.
Näissä ohjaussuunitelmissa näkyykin ammattikoulutuksen uudistus ja siitä isoinpana osaamisperustaisuus. Eli opintoja suoritetaan yksilöllisesti sen mukaan missä tarvitaan vielä osaamiseen liittyvää tietoa ja taitoa. Se, jolla on jo kokemusta tai aiempia opintoja voi tuoda osaamisensa näkyviin ja valmistua nopeampaa. Se, joka on itsenäisempi voi suorittaa opintojaan ilman isompaa ohjaustarvetta. Uudistus on saanut paljon kritiikkiä ehkä juuri itsenäisemmän opintopolun vuoksi. Anni Miettunen kysyykin blogikirjoituksessaan, että mitä lopulta arvostellaan? Näin ohjauksen kannalta, onko uudistus huono siksi, että itsenäiset opiskelijat voivat edetä opinnoissaan nopeammin ja niin jää enemmän ohjausaikaa niille, jotka sitä tarvitsevat... Kannattaa lukea Anni Miettusen kirjoitus ja vaikka Yle uutisten kirjoitus (https://yle.fi/uutiset/3-9902348) samaisesta aiheesta. Mielenkiintoista luettavaa näin opeopiskelijan tulevaisuudenkin kannalta 😊
Ennakkotehtävänä oli valita kaksi ennalta määrätyistä ohjaussuunnitelmista ja lukea ne. Lukiessa piti tarkastella mitä asioita niissä on ja millaisia eroja löytyy. Minä valitsin Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Stadin ammattiopiston ohjausuunnitelmat.
Ensinnäkin ohjaussuunnitelmissa näkyy heti alkujaan se, millaista opiskelijakulttuuria oppilaitoksessa vaalitaan. Vaikka jokainen suunnitelma perustuu virallisiin määräyksiin ja ohjeisiin sekä lakeihin ja muihin asiakirjoihin, on oppilaitosten ohjaussuunnitelmissa lähestymiseroja. Oamk:in ohjaussuunnitelmasta huokuu kokonaisvaltainen opiskelijan hyvinvointiin painottuva ohjaus: Tavoitteenamme on "vahvistaa opiskelijan toimijuutta, itseluottamusta ja voimaantumista, tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja hänen osaamisen kehittämisen prosessiaan sekä tukea opiskelijan opinto- ja urapolkua (Suunnitelma ohjauksesta. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. 31.5.2018, 3)". Stadin ohjaussuunnitelmassa taas tavoitteena on tasalaatuisen ohjauksen ja yhteisten toimintaperiaatteiden varmistaminen sekä se, että opiskelija tietää tutkintonsa rakenteen ja tutkinnon osien valinnan mahdollisuudet ja osaa toimia oppilaitosyhteisössään itsenäisesti. Lisäksi "ohjauksella pyritään lisäämään opiskelijan hyvinvointia, ehkäisemään opintojen keskeytymistä, edistämään valmistumista ja sen jäkeistä työllistymistä sekä hakeutumaan jatko-opintoihin hakeutumista (Ohjaussuunnitelma. Stadin ammattiopisto. 6.10.2015, 3)".
Ohjauksen sisältö suunnitelmissa etenee jotakuinkin samankaltaisesti: hakeutumisvaiheen ohjaus, opintojen aikainen ohjaus ja opintojen jälkeinen ohjaus. Vaikka termistö ja kuvausten tarkkuus vaihtelee, niin tärkeimpinä yhteisinä piirteinä ohjaussuunnitelmista erottelisin yhteistyötahot ja yksilöllisyys. Opintoja suoritetaan monien yhteistyötahojen kanssa (koti, työelämä, oppilaitos) Opiskelu on myös yksilöllistä. Opiskelija laatii itse/opettajan kanssa oman opiskelusuunnitelmansa.
Näissä ohjaussuunitelmissa näkyykin ammattikoulutuksen uudistus ja siitä isoinpana osaamisperustaisuus. Eli opintoja suoritetaan yksilöllisesti sen mukaan missä tarvitaan vielä osaamiseen liittyvää tietoa ja taitoa. Se, jolla on jo kokemusta tai aiempia opintoja voi tuoda osaamisensa näkyviin ja valmistua nopeampaa. Se, joka on itsenäisempi voi suorittaa opintojaan ilman isompaa ohjaustarvetta. Uudistus on saanut paljon kritiikkiä ehkä juuri itsenäisemmän opintopolun vuoksi. Anni Miettunen kysyykin blogikirjoituksessaan, että mitä lopulta arvostellaan? Näin ohjauksen kannalta, onko uudistus huono siksi, että itsenäiset opiskelijat voivat edetä opinnoissaan nopeammin ja niin jää enemmän ohjausaikaa niille, jotka sitä tarvitsevat... Kannattaa lukea Anni Miettusen kirjoitus ja vaikka Yle uutisten kirjoitus (https://yle.fi/uutiset/3-9902348) samaisesta aiheesta. Mielenkiintoista luettavaa näin opeopiskelijan tulevaisuudenkin kannalta 😊
Lähteet:
Anni Miettunen. Ammatillinen koulutus toimii, jos niin haluamme. 17.10.2018. https://www.oph.fi/ajankohtaista/blogi/101/0/ammatillinen_koulutus_toimii_jos_niin_haluamme
Ohjaussuunnitelma. Stadin ammattiopisto. http://stadinao.eu/OPS15/Yhteinen_osa/wp-content/uploads/2015/11/Ohjaussuunnitelma_2015.pdf
Suunnitelma ohjauksesta. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. https://www.oamk.fi/opinto-opas/application/files/8715/2774/8682/AmokinOHJAUSSUUNNITELMA.pdf
Anni Miettunen. Ammatillinen koulutus toimii, jos niin haluamme. 17.10.2018. https://www.oph.fi/ajankohtaista/blogi/101/0/ammatillinen_koulutus_toimii_jos_niin_haluamme
Ohjaussuunnitelma. Stadin ammattiopisto. http://stadinao.eu/OPS15/Yhteinen_osa/wp-content/uploads/2015/11/Ohjaussuunnitelma_2015.pdf
Suunnitelma ohjauksesta. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. https://www.oamk.fi/opinto-opas/application/files/8715/2774/8682/AmokinOHJAUSSUUNNITELMA.pdf
Ammatillisen koulutuksen ohjauskäytänteet
Lautta-tiimi perehtyi ohjauskäytänteisiin. Ennakkotehtävänä oli miettiä tämän hetkisen näkemyksen ja kokemuksen perusteella viiteen erilaiseen tilanteeseen ohajusmenetelmiä ja keinoja. Tilanteet koskivat yksilön toimintaa opinnoissaan, opintoryhmän toimintaa ja opetuksen häirintää. Lisäksi kaksi tapausta liittyivät yhteistyökuvioihin: työelämän edustajan ja alle 18-vuotiaan huoltajan yhteyden ottoon. Ennakkotehtävän tapauksia piti pohtia webinaarin jälkeen uudelleen. Olivatko keinot vielä samoja, kun webinaarissa esiteltiin yksilöohjaus, ryhmänohjaus, verkko-ohjaus ja uraohjaus.
Minun kokemukseni ohjauksesta perustuu pääsääntöisesti peruskouluikäisten ohjaamiseen ja työssäoppimisjaksoilla käyvien opiskelijoiden ohjaamiseen. Opiskelijoita on ollut useista eri oppilaitoksista. Minä suosin yksilöohajuksessa opiskelijan kanssa kuuntelevaa ja kysyvää otetta. Työharjoittelijan toimintaperiaatteet tulevat työpaikalta ja hänen oppilaitoksestaan. Näiden kahden säännöt ja toimintaohjeet antavat raamit, joita kunnioittaen minäkin ohjaan opiskelijaa. Ohjaus on kokoaikaista, mutta keskustelut tapahtuvat kaksin. Joskus keskusteluja tarvitaan useampia, koska opiskelijat eivät ymmärrä oppilaitoksen määräämien tehtävien laajuutta ja aikarajaa. Joidenkin oppilaiden kanssa on mietitty yhdessä hyvinkin tarkkaan mitä opiskelijan olisi hyvä tehdä ja huomioida omassa oppimistehtävässään työpaikalla. Toisinaan opiskelijat ovat hyvinkin itseohjautuvia. Ohjaus ja sen tarve lähtee siis aina opiskelijasta.
Työpaikkaohjaajana en tee oppilaan ohjausta yksin. Myös opiskelijan opettaja osallistuu ohjaukseen työssäoppimisen aikanakin. Yhteisessä palaverissa työssäoppimisen alussa käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja arvioinnin kriteerit. Jakson lopussa on taas yhteinen arviointikeskustelu. Ohjaus onkin kokonaisvaltaista, jossa ohjauksen eri toimijat ovat toisiinsa nähden limittäin. Minä työpaikkaohjana ja opettaja oppilaitoksen edustajana ohjaamme opiskelijaa samaa päämäärää kohti, mutta eri näkökulmista. Tässä tapahtuu myös osa uraohjauksesta. Uraohjausta tapahtuu koko opintojen ajan, siinä eri toimijat ohjaavat opiskelijaa työelämään ja sielä tapahtuviin työtehtäviin, alan työllisyys- ja kehitysnäkymiin sekä muuhun toimintaan joka on sidoksissa työelämään (esim. omat mielenkiinnon kohteet, harjoittelut, opinnäytetyöt, työilmoitukset, jatkokoulutus).
Ryhmänohjauksesta ammatillisessa koulutuksessa minulla ei ole kokemusta, mutta perusperiaattet tässäkin näyttäisivät olevan samoja kuin perusopetuksen ryhmän ohjauksessa. Ensinnäkin se on yleensä opettajajohtoista, mutta opiskelijoiden vertaistuutorointia voidaan myös hyödyntää. Ryhmänohjauksessa on tärkeää tuntea ryhmä, jotta opettaja osaa tarjota oikeanlaisia välineitä oppimiseen ja, että ryhmän koko potentiaali saadaan käyttöön. Se mitä, minä ryhmänohjaajana korostan, on ryhmähenki. Jos se on kunnossa, toimii vertaistuuttorointi ja muu ryhmän kanssa toimiminen loistavasti. Silloin kuunnellaan ja arvostetaan toista sekä uskalletaan sanoa omat mielipiteet julki. Silloin jokainen ymmärtää sen, että toiselle annetaan työ- ja opiskelurauha.
Verkko-ohjaus on tätä päivää ja näissä opinnoissa on tutustuttu hyvinkin verkko-ohjaukseen näin opiskelijan näkökulmasta. Verkko-ohjausta voi olla ei reaaliaikaista esimerkiksi oppimisalustat, ohjaus- ja neuvontavideot, opinto-oppaat ja some-alustat (facebook), joissa myös reaaliaikainen ohjaus onnistuu. Muita reaaliaikaisia verkko-ohjaus keinoja tarjoavat audio- ja viedeoneuvottelutyökalut ja chatit. Oulun ammatikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistyönä on julkaistu vuonna 2017 verkko-ohjaajan opas. Oppaassa monipuolisesti ohjauksen keinoista verkossa.
Lähteet:
ROcK. Ryhmänohjaajan kansio. https://edu.fi/download/117419_ryhmanohjauksen_kansio_rock.pdf
Suunnitelma ohjauksesta. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. https://www.oamk.fi/opinto-opas/application/files/8715/2774/8682/AmokinOHJAUSSUUNNITELMA.pdf
Valtanen Juri. Tutorointi erilaisissa monimuoto-opetustilanteissa. http://matwww.ee.tut.fi/kamu/julkaisut/raportit/pertti_co/tutor.html
Minun kokemukseni ohjauksesta perustuu pääsääntöisesti peruskouluikäisten ohjaamiseen ja työssäoppimisjaksoilla käyvien opiskelijoiden ohjaamiseen. Opiskelijoita on ollut useista eri oppilaitoksista. Minä suosin yksilöohajuksessa opiskelijan kanssa kuuntelevaa ja kysyvää otetta. Työharjoittelijan toimintaperiaatteet tulevat työpaikalta ja hänen oppilaitoksestaan. Näiden kahden säännöt ja toimintaohjeet antavat raamit, joita kunnioittaen minäkin ohjaan opiskelijaa. Ohjaus on kokoaikaista, mutta keskustelut tapahtuvat kaksin. Joskus keskusteluja tarvitaan useampia, koska opiskelijat eivät ymmärrä oppilaitoksen määräämien tehtävien laajuutta ja aikarajaa. Joidenkin oppilaiden kanssa on mietitty yhdessä hyvinkin tarkkaan mitä opiskelijan olisi hyvä tehdä ja huomioida omassa oppimistehtävässään työpaikalla. Toisinaan opiskelijat ovat hyvinkin itseohjautuvia. Ohjaus ja sen tarve lähtee siis aina opiskelijasta.
Työpaikkaohjaajana en tee oppilaan ohjausta yksin. Myös opiskelijan opettaja osallistuu ohjaukseen työssäoppimisen aikanakin. Yhteisessä palaverissa työssäoppimisen alussa käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja arvioinnin kriteerit. Jakson lopussa on taas yhteinen arviointikeskustelu. Ohjaus onkin kokonaisvaltaista, jossa ohjauksen eri toimijat ovat toisiinsa nähden limittäin. Minä työpaikkaohjana ja opettaja oppilaitoksen edustajana ohjaamme opiskelijaa samaa päämäärää kohti, mutta eri näkökulmista. Tässä tapahtuu myös osa uraohjauksesta. Uraohjausta tapahtuu koko opintojen ajan, siinä eri toimijat ohjaavat opiskelijaa työelämään ja sielä tapahtuviin työtehtäviin, alan työllisyys- ja kehitysnäkymiin sekä muuhun toimintaan joka on sidoksissa työelämään (esim. omat mielenkiinnon kohteet, harjoittelut, opinnäytetyöt, työilmoitukset, jatkokoulutus).
Ryhmänohjauksesta ammatillisessa koulutuksessa minulla ei ole kokemusta, mutta perusperiaattet tässäkin näyttäisivät olevan samoja kuin perusopetuksen ryhmän ohjauksessa. Ensinnäkin se on yleensä opettajajohtoista, mutta opiskelijoiden vertaistuutorointia voidaan myös hyödyntää. Ryhmänohjauksessa on tärkeää tuntea ryhmä, jotta opettaja osaa tarjota oikeanlaisia välineitä oppimiseen ja, että ryhmän koko potentiaali saadaan käyttöön. Se mitä, minä ryhmänohjaajana korostan, on ryhmähenki. Jos se on kunnossa, toimii vertaistuuttorointi ja muu ryhmän kanssa toimiminen loistavasti. Silloin kuunnellaan ja arvostetaan toista sekä uskalletaan sanoa omat mielipiteet julki. Silloin jokainen ymmärtää sen, että toiselle annetaan työ- ja opiskelurauha.
Verkko-ohjaus on tätä päivää ja näissä opinnoissa on tutustuttu hyvinkin verkko-ohjaukseen näin opiskelijan näkökulmasta. Verkko-ohjausta voi olla ei reaaliaikaista esimerkiksi oppimisalustat, ohjaus- ja neuvontavideot, opinto-oppaat ja some-alustat (facebook), joissa myös reaaliaikainen ohjaus onnistuu. Muita reaaliaikaisia verkko-ohjaus keinoja tarjoavat audio- ja viedeoneuvottelutyökalut ja chatit. Oulun ammatikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistyönä on julkaistu vuonna 2017 verkko-ohjaajan opas. Oppaassa monipuolisesti ohjauksen keinoista verkossa.
Lähteet:
Guttorm Tomi, Hakkarainen Timo, Kolehmainen Anna,... (toim.) 23.11.2017. Verkko-ohjaajan opas tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.
http://www.oamk.fi/epooki/2017/verkko-ohjaaja/ROcK. Ryhmänohjaajan kansio. https://edu.fi/download/117419_ryhmanohjauksen_kansio_rock.pdf
Suunnitelma ohjauksesta. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. https://www.oamk.fi/opinto-opas/application/files/8715/2774/8682/AmokinOHJAUSSUUNNITELMA.pdf
Valtanen Juri. Tutorointi erilaisissa monimuoto-opetustilanteissa. http://matwww.ee.tut.fi/kamu/julkaisut/raportit/pertti_co/tutor.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti