tiistai 22. tammikuuta 2019

Tammikuun lähipäivät

Pitkän tauon jälkeen keräännyimme Ouluun. Tosin porukka oli pienentynyt. Osa oli jo valmistunut ja osa siinä vaiheessa, että viilaili viimeisiä silauksia oman osaamisensa näyttöihin. Kesän lähipäiviltä jäi hyvinkin sekava ja tietoähky olo. Tälläkertaa lähipäivät tuntuivatkin paljon mukavemmilta. Asiat, joita käsiteltiin tuki ja antoi eväitä taas eteenpäin opiskelussa.

Alussa kaikki vaikutti niin uudelta ja liian suurelta. Matkan varrella koko opettajan pedagogisten opintojen rakenne ja se, mitä meiltä odotetaan on selkeytynyt. Samalla oma opettajuus on varmistunut. Kesällä vielä mietti, onko minusta tähän, mutta nyt: "Minusta on tähän." Opinnot ovat selkeytyneet ja opetusharjoittelun myötä on varmistunut myös oman ammattialan asiantuntijuus ja luotto siihen, että osaan asiani. Työkokemuksen kautta kertynyt tietotaito ja kokemukset yhdistetään nyt tiukemmin teoriaan ja tarjoillaan sopivan monimuotoisesti opiskelijoille pureskeltavaksi.

Mutta itse lähipäiviin.. Ennakkotehtävänä oli valmistella aivan uudenlainen esitysmuoto omasta ammattialasta. Tai ainakin minulle tämä oli uusi ja täysin tuntematon esitysmuoto. Pecha Kucha on lyhyt 6 minuuttia 40 sekunttia kestävä esitys, jossa dioja on 20 ja jokaista näytetään 20 sekuntia. Lisäksi esityksessä on etusivu (otsikkosivu) ja viimeinen sivu, jossa mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiin esityksen aiheesta. Esityksessä ajoitus on kaikki kaikessa. Dioissa voi olla vaikka vain kuvia ja esiintyjän puhe täydentää sanomaa. Silloin on hyvä miettiä kuvan ja puheen yhteen sopivuus, ettei yleisön huomio karkaa ristiriitaisuuksiin.

Pecha Kucha eityksiä oli kyllä mahtava seurata. Niissä sai hyvän kurkistuksen eri alojen maailmaa niin koulutusmahdollisuuksien kuin alan tunnusomaisten piirteiden kautta. Omaa esitystä jännitin kovasti. Ehkä se oli tämä uusi esitysmuoto... Ei ole tilaa rauhalliseen jutusteluun tai käsikirjoituksesta poikkeamiseen. Esityksestä kuitenkin selvisi hengissä ja palautekin oli rakentavaa. Esimerkiksi sain äänenkäyttöön liittyvää palautetta. Tapani puhua on rauhallinen ja en yleensä korota ääntäni. Tämä palaute sai minut kuitenkin pohtimaan ääneni kantavuutta harjoittelunkin kannalta. Ajattelinkin pyytää vielä erikseen palautetta äänen käyttöön liittyen. Tässä vielä linkki esitykseeni. Saatte miettiä mitähän näissä dioissa on mahdollisesti voitu puhua:)



       Pecha Kucha, Kasvatus- ja ohjausala





Lähipäivien aiheena oli myös Tutkimus-, Kehittämis- ja Innovaatiotoiminta ammatillisen opettajan työssä. Saimme tiiviin paketin yleisistä käytännöistä TKI-toiminnasta ja pääsimme itsekin miettimään ajatuskartoille TKI-toimintaa. Asiaa käsiteltiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen kannoilta. Me opiskelijat jakauduimme mahdollisen tulevan työn mukaan näihin koulutuksen asteisiin ja opettajat kulkivat ohjaamassa ajatuksia oikeille urille. Ajatuskartassa oli kolme alaotsikkoa: oppilaitoksen linjaukset, rahoittajat sekä tutkiva ja kehittävä työnote.


TKI on siis ruohonjuuritasolla jokapäiväistä työtämme. Pohdimme ja arvioimme omaa toimintaamme ja kehitämme toimintaa oman arvioinnin ja saadun palautteen avulla. Toisaalta TKI on hankkeita ja projekteja erilaisin tavoittein. Hankkeita rahoittaa esimerkiksi opetushallitus. Hankerahoitus on yksi tärkeä rahoituksen lähde oppilaitoksen toiminnalle ja sen toiminnan kehittäiselle. TKI- toiminta on myös osa verkostojen luomista, sillä verkostohankeet ovat rahoittajien suosiossa.
TKI-toiminnasta enemmän tutkimus- ja kehittämisosaamisen sivulla.






keskiviikko 15. elokuuta 2018

Kesäkuun webinaarin antia

18.6. tapasimme opintojen merkeissä AC:ssa (Adobe Connect). AC onkin minulle uusi tuttavuus. Nyt pääsin ensimmäistä kertaa ihan toden teolla testaamaan AC:n "virtuaaliluokkaa". Tehtävänämme oli työskennellä yhteistoiminnallisen palapelimallin mukaan. Neljä tiimiä ensin kokosi tietouttaan yhteiselle Google drive alustalle, jonka jälkeen tiimin jäsenet jakaantuivat eri virtuaalihuoneisiin kertomaan oman tiiminsä tehtävästä ja ajatuksista.

Yhteistoiminnallisella palapelillä käsittelimme aihetta: Ammatilliseen opettajaan kohdistuvat odotukset. Meidän tiimimme tarkennettu aihe oli hallinnon ja ammatillisen opettajan väliset odotukset. Google drive pohjaan oli valmiiksi piirretty "pullapoika", jonka ulkopuolelle mietimme ja kirjasimme ajatuksia siitä mitä odotuksia ammatilliseen opettajaan kohdistuu hallinnolta. "Pullapoika" sai sisälleen ajatuksia puolestaan siitä, mitä ammatillinen opettaja odottaa hallinnolta.


16.8. webinaarin "pullapoika", ammatilliseen opettajaan kohdistuvat odotukset

Tämän tyyppinen työskentely jatkuu tulevissa webinaareissa vaihtelevin aihein. Yleensä yhteistoiminnallisessa palapelimallissa kotiryhmän jäsenet jaetaan asiantuntijaryhmiin, joissa perehdytään opittavaan asiaan ja suunnitellaan miten asia esitetään muille. Sen jälkeen porukat taas palaavat omiin kotiryhmiin ja opettavat asiantuntijaryhmän aiheen muille. Meidän opinnoissa pidän omaa "troolarit"-ryhmää kotiryhmänäni ja samalla se on myös asiantuntijaryhmä. Troolarit tapaavat netissä ja kasvotusten, suunnittelevat annettuun aiheeseen webinaarituokion sekä keräävät palautetta tuokion toteutuksesta. Yhteistoiminnallisessa palapelimallissa on siis monenlaisia variaatioita, mutta ajatus on kaikissa sama:

🔼 Toiminnassa korostuu positiivinen riippuvuus toisista ryhmän jäsenistä ja näiden suorituksista. Jokaisen ryhmän jäsenen työpanosta tarvitaan, jotta annettu tehtävä toteutuu.

🔼 Avoin vuorovaikutus ryhmän jäsenten kesken on keskeistä. Ryhmässä täytyy voida kertoa omat ajatukset. Ryhmän jäsenet selittävät toisilleen omia näkemyksiään ja ideoitaan, kuuntelevat toisia ja rakentavat niin uutta yhteistä tietoa.

🔼 Vaikka toimitaankin ryhmässä, jokaisella ryhmän jäsenellä on yksilöllinen vastuu. Ryhmässä kannetaan vastuuta muidenkin oppimisesta ja siitä, että ryhmä saavuttaa asetetut tavoitteet. Kuitenkin viimekädessä jokaisella ryhmän jäsenellä on henkilökohtainen vastuu siitä, että on oppinut ja ymmärtänyt ryhmänsä tehtävän. Yksilöllinen vastuu voi näkyä siinä, että kukatahansa ryhmästä voi joutua vastaamaan ryhmän puolesta. Meidän opinnoissa tämä näkyy siinä, että jokainen ryhmän jäsen joutuu opettamaan asian toiselle ryhmälle.



Lähteet:

Mannisenmäki Eija 2001. Oppija verkossa - Yksin ja yhdessä. (109-120) Kirjassa: Matikainen Janne & Manninen Jyri 2001. Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tammer-paino.

Saloviita Timo 2013. Luokka haltuun! Parhaat keinot toimivaan opetukseen. Juva: Bookwell Oy.

Yhteistoiminnallinen oppiminen.  http://wwwedu.oulu.fi/homepage/ktloped/pedsem/lv2002/posem.htm#_Toc5960518

Yhteistoiminnalliset työtavat. http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto/




lauantai 7. heinäkuuta 2018

Perjantain draamaa

Perjantain lähipäivänä käsittelimme draaman avulla arvoperustaa opetuksessa. Aluksi lämmittelimme pariharjoituksessa, jossa laskimme vuoronperään kolmeen. Harjoitus jatkui numeroiden korvaamisella äänteellä, fyysisellä toiminnalla ja parin nimellä.

Harjoitukset jatkuivat silmät suljettuina... askel eteen, samaa mieltä/kyllä
                                                               ... askel taakse, eri mieltä/ei
Saimme kuulla väitepatteriston eritilanteista opettajanmaailmasta. Silmät olivat siksi suljettuina, että jokaisella opiskelijalla oli oma rauha miettiä omaa ajatustaan väitteistä. Väärää tai oikeaa vastausta ei ollut. Harjoitus viritteli jokaisen ajatuksia päivän aiheeseen.

Päivä alkoi draamakasvatukseen kuuluvalla perehdyttämisellä aiheeseen. Lyhyiden leikkien varjossa ajatukset siirtyivät varmasti arvokysymyksiin opettajan työssä. Samalla alkuleikit toimivat lämmittelynä jokaisen omaan leikkiin. Vänttänen Niina kirjoittaa lyhyesti draamasta opetuksessa Edu.fi sivustolla: Draamatunti jaetaan kolmeen osaan ensin perehdytään aiheeseen, sitte leikitään/näytellään ja lopuksi keskustellaan. Draamassa jokainen oppija joutuu muodostamaan oman näkemyksensä asiasta, muokkaamaan sitä eri tietolähteiden tai ryhmän tietojen perusteella ja näin tapahtuu aitoa oppimista.

Lämmittelyssä aiheena oli myös dialogi, aito dialogi. Se jäi mieleeni tärkeänä opettajuuteen liittyvänä seikkana. Poikkeus Anna-Maija kirjoittaa vuorovaikutuksesta ja dialogista tärkeänä osana opettajuutta. Artikkeli perustuu lukiolaisille tehtyyn kyselytutkimukseen. Sen mukaan vuorovaikutustaidot, dialogi ja opettajan kyky mukauttaa opetus oppilaiden tarpeisiin tekee hyvän opettajan. Dialogi ja kiinnostus oppilaidensa elämään ylläpitää oppimista ja motivaatiota.

Takaisin draamaan... Päivämme jatkui parityöskentelynä, jossa valitsimme jonkin arvokysymyksen aikaisemmista leikeistä ja keskusteluista. Valitsimme tasa-arvo kysymyksen työpaikoilla. Monissa työpaikoissa näkyy selkeästi arvoportaiden mukainen toiminta. Ylempänä olevat määrittelevät alempien työpäivien tahdin. Kitenkin jokainen yksikössä työskentelevä ihminen tekee arvokasta työtä omalla osaamisalallaan. Tunnilla teimme patsaan, jossa toinen seisoi tuolilla tärkeän näköisenä ja toinen kaatoi kahvia portaikossa ylemmälle työntekijälleen. Jokaisen patsaan luona pysähdyttiin, keskusteltiin ja muokattiin sitä parempaan suuntaan. Patsastelun jälkeen jokainen pari sai vielä tehtäväkseen tehdä julisteen omasta aiheestaan. Vieressä julisteen kuva (Made by Jenni ja Anne).




Lähteet:

Poikkeus, Anna-Maija 2018. Opettajan osaaminen - Vuorovaikutusta ja dialogia. https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/3-2018/1

Väntänen Niina. Roolileikit ja draama. https://www.edu.fi/perusopetus/historia_yhteiskuntaoppi/tyotapoja/roolileikit_ja_draamat

Draama. Nikedu. http://www.tyokalupakki.net/pages/index.php?id=117&pid=8

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Torstain arviointia

Torstain lähipäivänä käsittelimme osaamisen arviointia. Etenkin itsearviointi on vaikeaa. Mitä minä jo osaan ja voinko sanoa todella, että "Minä osaan tämän jo". Nyt olen joutunut tähän työhön itse ensimmäistä kertaa ihan toden teolla. Pisteitä ropisee tässä koulutuksessa vain osaamisesta ja se pitäisi jotenkin ensin arvioida.

Itsearvioinnin vaikeuteen olen törmännyt useaan otteeseen toimiessani työpaikkaohjaajana opiskelijoille. Lähestulkoon jokainen opiskelija arvioi oman osaamisensa alakanttiin. Arviointikeskustelussa sitten opiskelijat saavat mukavia yllätyksiä, kun näytön osion/osioiden arvioinnit nousevatkin omasta arvioinnista, kun keskusteluissa perustellaan ja punnitaan kunkin arvioijan numeroita. Onhan se kiva yllättyä positiivisesti... Senköhän takia suomalaiset arvioivatin itsensä usein alakanttiin?


Lähdimme pohtimaan arviointia pyöräilijätapauksissa. Ryhmäni sai temppupyöräilijä Lassen (12v). Tehtävänä oli arvioida taitoja tekniikan, liikenteen ja turvallisuuden, suunnistuksen ja paikantuntemuksen, pyöränhuollon sekä asianmukaisten varusteiden osalta. Perustellun arvioinnin lisäksi pohdimme miten taitoja kehitetään ja taidot osoitetaan kullakin osa-alueella.

Kävimme yhteisesti läpi eri tapaukset samojen kriteereiden valossa... Ja nämä kaksi asiaa nappasin tärkeimpinä mieleeni: jatkuvanäyttö ja henkilökohtaistettu arviointi/suunnittelu. Monien asioiden osaamista ei voi näyttää tentissä, esseessä, videoklipeillä tai muulla, vaan jatkuvallanäytöllä. Esimerkiksi opinnoissakin näytän joitakin osa-alueita jatkuvananäyttönä niin tässä blogissani kuin webinaareissa. Toiseksi henkilökohtainen arviointi ja henkilökohtainen opintojen suunnittelu turvaavat jokaisen oppijan oman opintopolun.

Päivä jatkuikin vielä saman teeman ympärillä. Luokassa järjestettiin Learning cafe-tyyppinen tilaisuus, jossa kierrettiin pöytiä läpi pohtien opettajan koulutuksen osaamistavoitteita. Näiden pohjalta oman osaamisen arviointi "Ossissa" sai kriteeristöä. Ja eikun arvioimaan itseä!






Lähipäivät kesäkuun alussa

Aloittelimme opintoja oikein kunnolla 6.-8.6. Oulun lähipäivillä.



Aluksi tietenkin tutustuttiin uuden opintoryhmämme jäseniin. Pääsimme heti luokan eteen kertomaan opiskelutovereistamme. Pienen parijutustelun jälkeen esittelimme parimme muulle ryhmälle. Sen lisäksi, että kerroimme itsestämme, niin pohdimme missä menemme opettajuuden pedagogisessa puussa. Luokassa esitetty dia puusta oli monimuotoisempi kuin ohessa oleva oma piirrokseni, mutta periaate oli sama... Kaikki pistivät itsensä siihen kohtaa puuta, jossa tunsivat olevansa tällä hetkellä. Itse olen kovasti yrittämässä puuhun, mutta tarvitsen jalustaa, jolta ponnistaa tai tunnistaa oman osaamiseni. Kuitenkin into ja mielenkiinto opintoihin ja tulevaan opettajuuteen on suuri. Ei kun kipuamaan puuhun!



Oman osaamisen tunnistaminen onkin näissä opinnoissa tärkeässä roolissa. Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelma on osaamisperusteinen. Termi "osaamisperusteinen" on aiemmin ollut minulle tuntematon.

Osaamisperusteisuus rakentuu opiskelijakeskeisyydestä, henkilökohtaistamisesta, osaamistavoitteista sekä työelämälähtöisyydestä. Opinnot rakentuvat siis yksilöllisesti ja joustavasti kunkin osaamisen ja tavoitteiden pohjalta. Opiskelijan on tunnistettava osaamisensa joka tunnustetaan osaamispisteiksi opintotilille. Osaamista voi hankkia erilaisin tavoin. Opinnoissa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen ja työelämässä tarvittavan osaamisen laadun varmistamiseen. Opinnot pohjautuvat siis kunkin alan ammattitaitovaatimuksiin ja työeläm vaatimuksiin. Enään ei opiskella vain oppiaineita vaan todellisia työelämän tarpeita ajatellen.

Ammatillisen koulutuksen ylijohtaja Mika Tammilehto kiteyttää opetus- ja kulttuuriministeriön videossa osaamisperuteisuuden ytimen. Mitä osaamisperusteisuus siis tarkoittaa?



Lähteet:
Karjalainen Asko & muut 2018. Osaamisen opettaja. http://oamk.fi/amok/emateriaalit/files/3215/2748/4316/Osaamisenopettajaoppikirja_2018.pdf

Osaamisperustaisuus todeksi -Askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille.
http://www.oph.fi/download/159910_osaamisperusteisuus_todeksi_askelmerkkeja_koulutuksen_jarjestajille.pdf

Osaamisperusteisen, yksilöllisen ja joustavan ammatillisen peruskoulutuksen uudistusten toimeenpanon tuen kehittämishankkeet 2015-2016. https://www.oph.fi/kehittamishankkeet/valtionavustushankkeet/osaamisperusteisuus